29.10.2013

Ihana Rooma

Hippilä kävi kääntymässä Roomassa viime viikonloppuna. Reisuun oli ladattu paljon odotuksia, eikä vähiten ruokailun puolesta. Halusimme tehdä mahdollisimman rennon ohjelman lomalle, joten juurikaan mitään ei sovittu etukäteen. Ensimmäiselle illalle tehtiin varaus ja samoin vanhempien 60-vuotisillalliselle. Muuten syötiin sitä miltä tuntui, ja siellä missä satuttiin olemaan. Asuimme pienessä Bed and Breakfastissa Pratin kaupunginosassa, ikkunasta näkyi Pietarin kirkko. A Casa di Ada on Vaasalaisen Nooran pyörittämä kolmen huoneen B&B, ja toimi meidän tarkoitukseen loistavasti. Koko paikka oli meille varattu, ja saimme tulla ja mennä ihan miten halusimme. Lisäksi jääkaapit mahdollistivat pienen aterioinnin myös "kotona",  joka olikin ihana vaihtoehto raskaan turistipäivän jälkeen. Ja Italialaiset ruokakaupathan tunnetusti notkuvat herkkuja, jotka olisi sääli jättää syömättä. Ainoa miinus oli keittolevyn puuttuminen, olisi ollut mukana keittää aamulla kananmuna tai pyöräyttää pieni pasta lounaaksi. Mutta muuten, ehdottomasti suosittelen, varsinkin jos on isommalla porukalla liikenteessä.


Ensimäinen lounas nautittiin ihan majapaikkamme vieressä, Bella Napolissa, jota emäntämme kehui ihan perusravintolaksi. Samoin olin merkinnyt sen karttaani kommentilla "kelvollinen perheravintola". Ruoka osoittautui fantastiseksi, ja onneksi tajusimme heti alkuun jakaa sekä alku- että jälkiruoat. 2-3 molempia passasi hyvin viidelle hengelle. Sienipasta oli taivaallista, parasta oli kuitenkin ehkä ananas carpaccio. Niin makeaa ananasta en ole syönyt koskaan.


Ensimmäinen kahdesta varauksestamme oli Pratissa sijaitsevaan Settembriniin. Paikka oli trendikkään oloinen, ja kuulemma TV-väen suosiossa, johtuen Rai Uno-kanavan läheisestä sijainnista. Samalla brändillä on ravintola, bistromainen kahvila ja leipomo. Oman paikkamme halusimme pähkäilyn jälkeen bistron puolelle. Tosin varaus taisi olla yhtä tyhjän kanssa, pöydät olivat jatkuvasti täynnä, mutta vaihtuvuutta oli kiitettävästi. Ja saavuimme tunnin etuajassa paikalle ja pöytä järjestyi muutamassa  minuutissa. Lista oli ainoastaan italiaksi ja aika arvailun puolelle meni. Alkuun tilasimme ison lautasellisen juustoja ja leikkeleitä (mikä vegaaninen lokakuu?) sekä tarjoilijan suosituksesta mozzarellaa ja tomaattia. Juustot olivat ihania, samoin makkarat kuulemma taivaallisia. Mozzarella osoittautui kahden nyrkin kokoiseksi palloksi, joka oli ympäröity täydellisen mehukkailla tomaateilla.  Ihanaa ihanaa ihanaa. Pääruoat jakoivat hieman mielipiteitä, toki täydellisellä listan ymmärtämättömyydellä oli osansa. Kalahamppari oli hyvää, samoin kuulemma lihahamppari. Osterit täydellisiä ja illan omitusin oli kylmä riisi, joka tarjoiltiin kylmän kalan kanssa. Jälkkärit jätettiin väliin. Ensi kerralla tilaan täällä jonkun ihanan drinkin.


Toinen päivä vietettiin Vatikaanin museossa ja nälkä oli huutava taide-elämysten jälkeen. Kesän Mondo suositteli lähistöltä Romeo-ravintolaa ja sinne marssimmekin päättäväisesti. Suosituksessa puhuttiin pienistä leivistä, mutta ne olisi pitänyt nauttia seisaaltaan ravintolan etuosassa. Jalat huusivat lepotaukoa, joten istuimme perälle lounaalle. Alkuun taas juustoja jaettavaksi. Miten ne italialaiset osaavatkin? Pääruoaksi söimme pastaa, itse kesäkurpitsapestolla, muut ravioleja ja osa merisiilillä. Jälkkärit jaettiin taas, toinen oli ihana suklaaleivos kahvikastikkeella ja toinen marjoja, lemon curdia ja keksimurua. Nämä olivat yhdet reissun parhaista jälkkäreistä.



Torkkujen jälkeen suuntasimme Eatalyyn, ruokabloggarin taivaaseen. Kolme kerrosta täynnä ruokaa ja ravintoloita, omaa panimoa unohtamatta. Neljännessä kerroksessa oli lisää ravintoloita ja kokkikoulu. Päädyttiin hankkimaan iltapalat asunnolle. Ihania juustoja, leikkeleitä, tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja oliiveja, viiniä monessa eri värissä. Täältä tarttui myös tuliaiskassiin paljon täytettä. Alakerrassa syötiin vielä jäätelöt, pieni kuppi riittää, niin voimakkaita ja intensiivisiä maut olivat.


Kolmantena päivänä sattui reissun ainoa ruokastiplu, mutta sellaisen kävelymäärän jälkeen emme olisi jaksaneet enää metriäkään. Lounas pidettiin tarkoituksellisesti kevyenä, koska illaksi oli reissun toinen varaus. Olimme veljeni kanssa varanneet Metamorfosi-ravintolaan pöydän vanhempiemme juhlaillaksi. Metamorfosi on Kolumbialaisen Roy Salomon Caceresin ravintola, joka sai ensimmäisen Michelin-tähtensä tänä vuonna. Niin kuin nimestä voi päätellä , olivat kaikki annokset kokeneet jonkinnäköisen muodonmuutoksen. Koko menua en ala tässä käymään läpi, mutta suosikeiksi nousivat oma mozzarella-pinaattiannokseni, carbonara sekä pre-jälkkärinä tarjottu sinihomejuusto-valkosuklaatikkari. Meillä saattaa joulupöydästä löytyä mukaelma tästä. Ihana ele ravintolalta oli tarjota vanhemmilleni extrana suklaakakku, kynttilän kera! :) Viinit tarjoili persoonallinen sommelier ja itse Roy jaksoi jutella melkein kaikkien pöytien kanssa. Tunnelma oli rento ja välitön, mutta toki tähtitasoa. Erityisesti tykkäsin kun käsilaukulleni kiikutettiin oma jakkara pöydän viereen.



Neljännen ja viimeisen kokonaisen päivä vietimme Colosseumilla ja suuntasimme lounaalle takasin Eatalyyn, samalla täydensimme vielä hieman tuliaiskasseja. Illallinen syötiin tutussa Bella Napolissa, joka ei pettänyt tälläkään kertaa. Maut olivat simppeleitä ja rehtejä, ilman turhaa kikkailua.


Tuliaisiksi mukaan tarttui pastaa, riisiä, risottoaineksia, parmesania, pecorinoa, mozzarellaa, kahvia, karamelleja työkavereille, gnoccheja, viiniä, kesäkurpitsan kukkia, suolaa ja jauhoja.


Kokonaisuudessaan Rooma oli ihana, viehättävä, tunnelmallinen, välitön ja lämmin. Ruoka oli täydellistä, kunhan vähän katsoi missä söi. Tässä on linkki omaan apuriini, Rooman karttaan johon olen kerännyt eri ruokablogeista ja muilta sivustoilta suosituksia ja kommentteja. En seiso minkään kommentin takana,  itse ehdimme käydä murto-osassa. Mutta joku näistä paikoista on pitänyt.


Ihana ihana Rooma!


23.10.2013

Viime hetken vinkit Roomaan

© Pictures of Rome courtesy of Rome.info

Hippilä suuntaa porukoineen Roomaan, heti huomenna! Onko sinulla tiedossa kaupungin paras herkkupuoti, jätskikiska tai pizzapaikka? Missä on paras näköala ja kuinka ohitetaan Vatikaanin jonot? Kaikki vinkit jakoon!



21.10.2013

Maa-artisokkaa, foliomunia ja salviaa sunnuntaibrunssilla

Välillä haluan sunnuntaisin hieman hemmotella itseäni ja Hippiä, ja silloin aamiaiseen panostetaan asteen verran enemmän. Yhtenä päivänä taannoin kirjakaupasta tarttui mukaan Sasu Laukkosen ja Marjaana Nelimarkan ihana Vihreä pöytä-kirja, joka hurmasi simppeleillä resepteillä, kasviksilla ja kauniilla ulkomuodollaan. Keittokirjahaasteen ollessa liian pitkällä tauolla,  päätin tarttua kirjaan ja tehdä sunnuntaibrunssille annoksen maa-artisokasta, kananmunista ja salviasta. Ihan en jaksanut tuntia keitellä munia, joten korvasin 65 asteiset munat chef Kemppaisen surullisenkuuluisilla (Hell's Kitchen) foliomunilla.


Ihanan simppeli ja maukas brunssiruoka, joka kävisi hienosti myös lounaasta

Kahdelle:

5 maa-artisokkaa
2 kananmunaa
Kourallinen salvian lehtiä
20 g voita
Öljyä
Suolaa
Pippuria

Kuori maa-artisokat, laita niistä neljä kiehuvaan veteen kypsymään 10-15 minuutiksi. Siivuta viimeinen maa-artisokka ohueksi ja frittaa niistä öljyssä sipsejä. Frittaa myös salvian lehdet. Tee munat: Laita vesi kiehumaan. Ota kelmua, öljyä se ja laita esimerkiksi desimittaan. Riko kananmuna kuppiin ja sido kelmu kiinni vaikka narulla. Keitä kelmutettuja munia n. 5 min, niin että valkuainen hyytyy ja keltuainen jää juoksevaksi. Jäähdytä munat kylmässä vedessä.
Kun maa-artisokat ovat pehmeitä, kaada vesi pois, muussaa ne haarukalla ja lisää voi. Mausta suolalla ja pippurilla ja sekota. Kasaa annokset, ensin maa-artisokkamuussia, sitten kelmusta purettu muna ja koristele lopuksi salvian lehdillä ja maa-artisokkasipseillä.



Haastekirjat:

Ruokasuosikit sarjasta:
Jälkiruoat
Suklaa
Tapakset
Italia
Wokki
Leivonta

Ole Hyvä: Kotitaloutta 7. luokalle
Farang: Modernia aasialaista
Ruokatorstai
Löytöretki Intian keittiöihin
Helppo japanilainen keittiö
Ruokaa Ranskasta
Sakura - makujen kirsikka
Mmmm suklaa...
Wagamama
The Japanese Kitchen
Makeat ja suolaiset muffinssit
Basta! Italialaisen ruokakulttuurin ABC
Aglio & Olio - yksinkertaisen pastan A & O
Jamie Italiassa
Keitot
Kevyttä hyvää
Unelmakakut
Täydellä sydämellä
Keittis (itse tehty)
K-Supermarket: Kesäherkut
Kotikokki; Pasta
Parhaat piiraat
Bistro - Pariisin parhaat bistrot ja klassiset reseptit
Gourmet-ruokaa kahvinkeittimellä
Kasvisruokakeittokirja

Uudet:
Vihreä pöytä
Villiyrttikirja

20.10.2013

Vegaanista pullaa eli bostonkakkua

Ystäväni kutsui työporukkamme kylään katsomaan hänen taloaan (ja kissojaan). Ja koska itse yritän vielä räpiköidä vegaanisella ruokavaliolla, tein tuliaisiksi vegaanista pullaa. Selailin vanhoja reseptejäni, ja päädyin muokkaamaan viime jouluisen bostonpullan vegaaniseksi versioksi. Kananmunaahan tässä reseptissä ei ollutkaan ja maidoin vaihdoin mantelimaitoon. Muutkin kasvimaidot varmasti käyvät, mutta itse en ole vieläkään oppinut sietämään soijan makua juuri missään muodossa, niin yritän aina etsiä soijattomia vegaanisia tuotteita.



Tässä versiossa tein vähän isomman bostonin, lähes koko taikina upposi 20 cm vuokaan:

Juuri:

5g hiivaa
125g vettä
125g vehnäjauhoja

Liota hiiva veteen, lisää jauhot. Jätä pöydälle yön yli, peitä taikina kelmull atai muulla kannella.

Taikina:

200-300 g jauhoja
125 g mantelimaitoa
5 g kardemummaa
3 g suolaa
75 g (ruokokide)sokeria
75 g Sinistä Keijua

Lisää juureen mantelimaito, kardemumma, suola ja sokeri. Sekoita. Lisää jauhoja koneella tai käsin vaivaten pikkuhiljaa joukkoon kunnes taikina on kimmoisaa, sitkeää mutta ei kovaa. Lisää huoneen lämpöinen rasva taikinaan. Anna taikinan kohota tunnin verran vedottomassa paikassa.

Boston-täyte, käy myös vaniljapuusteihin:

1,5 dl vettä
1 dl vaniljakreemijauhetta
sokeria (voit korvata osan fariinisokerilla)
sinistä Keijua
kanelia

Sekoita vesi ja vaniljakreemijauhe (tämän tilalla voi tietysti keitellä oman vaniljakiisselin). Jaa taikina kahtia ja kauli toinen pala suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Levitä siihen rasvaa, vaniljakreemiä, sokeria ja kanelia. Rullaa taikina ja leikkaa 3-4 cm paloiksi. Nosta palat pystyssä kakkuvuokaan. Jätä hieman kohoamisvaraa. Jos kaikki palat ei mahdu vuokaan, niin laita loput vaikka yksittäin muffinssivuokiin. Tee toisesta puolesta taikinaa vaikka peruskorvapuusteja. Eli muuten sama, paitsi ilman vaniljakreemiä.
Anna kohota liinan alla tunnin verran. Paista n. 200°C (Kaasu 4) kunnes pullat on kauniin ruskeita.

12.10.2013

Kasvisreseptejä kootusti

Lihaton lokakuu on aiheuttanut ystäväpiirissäni kyselyjä tavallisesta arkikasvisruoasta. Ajattelin koota tähän kymmenen suosikkia, lähes kaikki löytyvätkin jo blogista, ja loputkin yritän saada jossain vaiheessa postattua. Ne kun tuntuu niin arkisilta, ettei niitä jaksa blogiin kuvata. Mutta toisaalta sitten uskon, että juuri arkiruokaa haetaan blogeista aika paljon.

Meillä syödään paljon pastaa erimuodoissaan, perusresepti lienee että ota valkosipulia ja chiliä, joku vihannes ja pala juustoa. Keitä pasta ja syö.

1. Tomaattipasta; kaikissa eri muodoissaan, juustolla ja ilman
2. Etiopialainen linssikastike; helppoa, hyvää ja nopeaa
3. Kasvismakaronilaatikko; tuoreista vihanneksista
4. Ruokaisat salaatit kaikkine variaatioineen
5. Parsakaalipasta. Parsakaali on parasta.
6. Perunasalaatti, kalalla tai ilman. Kalan tilalle voi vaikka paistaa siivut halloumia.
7. Linssikeitto; edelleen, helppoa, hyvää ja halpaa
8. Wokit; tuoreista vihanneksista. Variaatioita on loputtomiin ja helppo upottaa kaikki nahistumisvaarassa olevat vihannekset, pähkinät sopivat kuin nenä päähän ja tofusta saa ruokaisuutta.
9. Pinaatti-valkohomejuustopasta; erityisiin arkipäiviin Jamien tapaan.
10. Perunamuussia, keitetty kanamuna ja porkkanaraastetta. Mun salainen pahe, jota en ole edes kehdannut ajatella postauksen muodossa. Joskus korvaan puolet perunasta palsternakalla.

Tässä kuvassa taas pari tirppaa valmistautuu muuttomatkalle:


9.10.2013

Kahvijäätelöä, cannoli ja punaviinimarjakastiketta

Illallisen jälkkärin ruoka-aineena oli siis kahvi, ja sääntöihin kuuluu, ettei sitä saa tarjota juomana, vaan raaka-ainetta pitää työstää jotenkin. Illallinen oli aika italialaisteemainen, joten jälkkärinkin halusin noudattelevan samaa kaavaa. Tiramusu tuntui liian itsestäänselvältä ja jossain amerikkalaisessa leipomo-ohjelmassa tehtiin cannoleita, josta nappasin sitten idean. Perinteisesti cannoleissa on ricottatäyte, niin näissäkin. Kahvijäätelö tuli nopeasti rinnalle ja raikastamaan aika tuhtia jälkkäriä keittelin kirpeän viinimarjakastikkeen. Vallan kelpo jälkkäri, vaikka itse sanonkin.


8 cannolia:

Cannolikuoret:

1,5 cup jauhoja
0,5 rkl sokeria
ripaus suolaa
1 rkl voita
1 valkuainen
1/4 cup kuivaa valkoviiniä

1 l öljyä friteeramiseen

Sekoita jauhot, sokeri ja suola. Hiero huoneenlämpöinen voi jauhoihin. Lisää valkuainen ja valkoviini ja sekoita nopeasti taikinaksi. Jos taikina on liian märkää, niin lisää jauhoja. Painele taikina littanaksi ja kääri kelmuun ja laita jääkaappiin vartiksi vetäytymään.

Kaupi taikinasta ohut levy ja ota siitä n. 7-8 cm halkaisijaltaan olevia ympyröitä muotilla. Kauli taikinaympyrät vielä niin ohueksi kuin pystyt. Käytä reilusti jauhoja. Pyöräytä kaulittu taina canolimuotin ympärille, liimaa taikina valkuaisella yhteen. Jos sinulal ei ole muotteja, niin tee niin kuin minä, ota kaupasta canneloni-putkiloita ja laita niiden päälle leivinpaperia. Toimii yhtä hyvin kuin oikeat muotitkin. Kauli kaikki taikina rinkulat muottien ympärille.

Kuumenna öljy 180°C, käytä lämpömittaria ja pidä kattilankansi vierssä siltä varalta että öljy syttyy palamaan (ei se syty, jos pidät lämmön tasaisesti tuossa 180 asteessa). Paista kuoret 2-3 kerrallaan vaalean ruskeiksi. Pyörittele kuoria öljyssä, jotta ne paistuvat tasaiseksi. Nosta kypsät kuoret leivinpaperin päälle jäähtymään ja heti kun sormet kestää, irrota kuoret muoteista.

Täyte:

2 rs ricottajuustoa
1 dl kuohukermaa
1 tl kanelia
2 rkl tomusokeria
100g tummaa suklaata rouhittuna

Vatkaa juusto notkeaksi ja lisää kerma ja sekoita. Lisää loput aineet ja maista. Laita täyte pursotuspussiin missä ei ole tyllaa.

Voit tehdä kuoret ja täytteet valmiiksi, mutta täytä kuoret vasta juuri ennen tarjoilua, jotta rapeus säilyy.

Kahvijäätelö:

4 keltuaista
1 dl ruokokidesokeria
2 dl kuohukermaa
2 shottia espressoa (n. puoli desiä)
1 dl glukoosisiirappia

Vaahdota keltuaiset ja sokeri. Mittaa kattilaan kerma, kahvi ja siirappi. Lämmitä kunnes siirappi on liuennut nesteeseen. Sekoita neste muna-sokerivaahtoon. Kaada massa pakkasen kestävään astiaan ja nosta se pakkaseen. Anna jäätyä yön yli, alussa ainakun tunnin-parin välein sekoitellen.

Punaviinimarjakastike:

2 dl punaviinimarjoja
1 rkl sokeria

Keitä marjoja ja sokeria vesitilkassa n. 10 min. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi, maista ja lisää sokeri atarvitatessa. Kastike saa jäädä aika kirpeäksi.  Jäähdytä.

Kokoa annokset. Täytä cannolit, nosta lautaselle jäätelöä ja kastiketta. Siivilöi kaakaota koko komeuden päälle. Tarjoa heti, jätski sulaa nopeasti, kuten kuvasta näkyy.

7.10.2013

Viikko vegaanina

Nyt on kulut viikko vegaanin ruokavaliolla. Ja täytyy sanoa, että kokkaus tuntuu työläältä ja hankalalta. Mitään juuri ei saa valmiina ja kaikkea joutuu miettimään tosi tarkasti. Meillä ei muutenkaan ns. valmisruokia syödä, mutta vielä puuttuu ne vegaaniset reseptit, jotka valmistuu vähällä vaivalla ja erittäin nopeasti. Tästä johtuen (ja vähän myös Hipin flunssasta) meillä on syöty aika paljon puuroa viime viikon aikana.

Päivä 1. Kaksi repsahdusta. Paikalliset lounasravintolat eivät tarjonneet mitään vegaanista vaihtoehtoa, ja niitä ravintoloita on monta. Mentiin sitten Fafa´siin ja unohdin pyytää falafelini ilman tsatsikia. Illalla oli ihanan Tocan vuoro, mutta se oli muutenkin päätetty repsahdus.

Päivä 2. Vahingosta viisastuneena muistin ottaa omat eväät töihin (tomaatti-avocado-pastaa cashewpähkinöillä), ja illaksi oli puuroa. Enismmäinen onnistunut päivä.

Päivä 3. Soijamaito tulee korvista ulos ja aiheuttaa henkisiä näppylöitä. Luovun aamucappuccinosta ja siirryn espressoon. Eväänä töissä parsakaali jossa oli muutama mato ja öttiäinen liikaa mun ruokavalioon. Joten lounaaksi pastaa ja cashewpähkinää, jotka olivat jääneet eiliseltä yli. Lisää puuroa kotona.

Päivä 4. Yksi repsahdus ja pala suklaata. Koko toimisto suuntasi sushille ja minä muiden perässä; vegelounas ilman kananmunaa kiitos. Damn, tässä yhdessä onkin tuorejuustoa. Unohdin taas tarkastaa. Illalla porkkana-paprika-vuonankaali-wokkia. Illalla meinasin kuolla makeanhimoon ja löysin kaapista palan (tummaa) suklaata. Oli pakko.

Päivä 5. Aamucappuccinon paluu, tällä kertaa testissä mantelimaito. Kahvi maistuu pähkinäiseltä ja täyteläiseltä, joka ei ehkä ole ihan huono asia. Lounas jäi välistä ja illalla olikin Älä arvostele mun illallista-kokkauksen vuoro, eli päätetty repsahdus.

Päivä 6. Mantelimaito meni alas toisenakin päivänä, ehkä tämä tästä. Ruoaksi eilisen illallisen jämiä, kun ei niitä poiskaa halua heittää. Huomenna taas uudella innolla kohti vegaanista viikkoa.

Päivä 7. Paluu ruotuun, ei repsahduksia. Lounaaksi perjantain jämiä ja illalla falafeleja. Iltapalalla en enää jaksa vegaanijuustoa, kurkku on parempaa.

Seuraavalta viikolta toivon jotain ajatusta ruoanlaittoon. Taisin sortua ajattelemaan, että kyllähän kahdenkymmenen vuoden kasvissyöntikokemuksella vegaaninen kuukausi on helppo nakki. Ei ollut ei, ja pakko ottaa aivot mukaan arkiruokailuun.


Voi-salviapasta

Älä arvostele mun illallista-kokkaukset jatkuvat, ja koska alkuruoka oli monivaiheinen ja aikaavievä, halusin että pääruoka valmistuu nopeasti kun vieraat istuvat jo pöydässä. Raaka-aineena oli siis salvia ja ajatukset veivät hyvin nopeasti voi-salviapastaan. Tämä on nopea ja vaatii vain muutaman raaka-aineen, mutta kannattaa sitten katsoa, että voi on oikeaa ja pasta maukasta. Meillä oli Pastafactoryn tagliatelle, joka on hieman kalliimpaa kuin perusbarilla, mutta voittaa maussa kaiken takaisin.


Näin:

Pastaa
Voita
Salviaa
Suolaa
Pippuria
Parmesania

Keitä pasta hyvin suolatussa vedessä al denteksi. Tee sillä aikaa kastike, sulata voi pannulla ja lisää salvian lehdet joukkoon. Halutessasi voit paistaa erikseen muutaman lehden rapeaksi koristeeksi. Sekoita pasta ja kastike, mausta suolalla ja pippurilla. Lisää parmesan valmiisiin annoksiin.

6.10.2013

Älä arvostele mun illallista; Nauriscarpaccio

Lauantaina vietettiin taas Älä arvostele mun illallista-iltaa ja kokkausvuorossa olin minä. Tällä kierroksella me arvottiin kaikille kolme raaka-ainetta joista menu piti muodostaa. Itselleni arpaonni heitti nauriin, salvian ja kahvin. Alkudrinkkinä tarjoilin Limoneto di Sorrento-likööriä ja kuohuviiniä, parilla mintunlehdellä höystettynä. Keittiön tervehdyksenä oli parmesania ja hunajaa.


Alkuruokana tarjoiltiin Iltasanomien sivuilta löytynyttä nauriscarpacciota, jota hieman yksinkertaistin kokkausaikatauluun sopivaksi. Tästä tuli alkupala kuudelle, ja jäi vielä aika paljon ylikin. Hieman aikaavievää, mutta todella maukasta.


Näin:

2 naurista
suolaa keitinveteen

Yrttimarinadi:
Puntti persiljaa
Puntti basilikaa
Puntti ruohosipulia
Suolaa
Pippuria
1 dl rypsiöljyä

Marinoidut tomaatit:
Kirsikkatomaatteja
Suolaa
Pippuria
2 rkl Valkoista balsamicoa
3 rkl Oliiviöljyä

Vuohenjuustovaahto:
1 rs pehmeää vuohenjuustoa
1 dl kuohukermaa

Viipaloin nauriit mandoliinilla ihan ohkaisiksi siivuiksi. Kiehauta vesi, ja nosta nauriit veteen. Odota, että vesi kiehuu uudestaan ja nosta nauriit heti pois kylmän veden alle. Jäähdytä nopeasti.

Tee yrttimarinadi. Lämmitä öljyä ihan pikkuisen, n. 50°C. Laita tehosekoittimen kulhoon kaikki muut aineet, paitsi ruohosipuli. Surruuta tehosekoittimella tai sauvasekoittimella tahna sileäksi. Lisää silpotut ruohosipulit joukkoon. Kaada marinadi nauriiden päälle, ja anna marinoitua vähintään 15 min, mielellään vähän kauemminkin.

Marinoi tomaatit. Kalttaa tomaatit: Tee pieni ristiviilto tomaattien päähän, ja nosta ne kiehuvaan veteen. Anna kiehua n. 5 sek, kunnes kuori näyttää irtoavan. Nosta tomaatit kylmän veden alle jäähtymään ja kuori ne. Sekoita kulhossa balsamico, suola ja pippuri na nosta tomaatit marinadiin. Anna marinoitua n. 5 min ja lisää öljy. Sekoita ja anna marinoitua vielä 10 min.

Tee vuohenjuustovaahto. Vaahdota kerma ja lisää vuohenjuusto. Sekoita tasaiseksi.

Kokoa annokset. Nosta lautaselle nauriit, tomaatit ja vuohenjuustovaahto, koristele ruohospulilla ja yrttimarinadilla.





5.10.2013

Toca testissä

Kävin ystäväporukalla tässä päivänä muutamana testaamassa hehkutetun Tocan. Toca on pieni sievä ravintola Shanghai Cowboy entisissä tiloissa Unioninkadulla. Pöytä järjestyi kuukauden varoitusajalla arki-illaksi, ja pikkuinen paikka olikin ihan täynnä.

Tarjolla oli kolmen ja viiden ruokalajin menut, tosin meille tarjottiin vain kolmen ruokalajin menua. Yksi ystävistä aloitti lihattoman lokakuun, eikä kolmen tunnin varoitusajalla saanut viiden ruokalajin täyttä vegemenua, itse olin ilmoittanut syöväni kalaa. Kunnioitettavaa venymistä kuitenkin, että järkkäsivät edes tuon kolme ruokalajia yhdelle vegelle.

Alkuun saatiin keittiön tervehdykset, punajuurta ja vuohenjuustovaahtoa. Hyvää, joskin hieman yllätyksetöntä.

Alkupalaksi saatiin kaikki (paitsi vege) siikaa ja fenkolia. Fenkoli oli ihanaa, salaatti raikasta ja vaahto maukasta. Vege sain siian tilalle kanamunan.

Pääruoaksi lihansyöjä sain naudanposkea ja oli tyytyväinen, me kalat saatiin kuhaa ja vege tomaattipastaa. Kuha oli hyvää, mutta se aina on pieni pettymys että jos ilmoittaa syövänsä kalaa, tarjotaan sekä alku- että pääruoaksi vaaleaa kalaa, vähän olisi kaivannut vaihtelua, ja edes toista ruokaa vegenä. Vege ei ollut täysin tyytyväinen pastaansa, mutta toki varoitusaikakin oli lyhyt.

Jälkkäriksi saatiin omenaa, kakkuna, geelinä, muruna ja sorbettina. Ihan älykaunista ja älyhyvää. Kaikki oli kohdillaan.

Lasku kolmesta ruokalajista, aperitiivista ja viinipaketista oli 78€.  Jos olisin saanut tomaattipastaa pääruoaksi, niin olisin ollut pettynyt, mutta kalan- ja lihansyöjille hinta-laatusuhde oli varsin kohdillaan. Lihansyöjä kehui erityisesti pääruokansa viiniparitusta.


1.10.2013

Lihaton (maidoton ja munaton) lokakuu

Niin siinä nyt kävi, tämä lokakuu on lihaton, maidoton ja munaton. Tiukka en meinaa olla, esimerkiksi meinaan nauttia illallisesta Tocassa tänään täysin siemauksin, samoin viikonlopun Älä arvostele mun illallista-kokkaukset menevät vanhan kaavan mukaan, ja Roomassa en meinaa kieltäytyä pizzasta, mutta muuten, jos noin arkielämässä saisi vähennettyä ainakin juuston käyttöä joka paikassa ja muutenkin kohtuullistettua maitotuotteiden käyttöä.

Joka aamuista jogurttia tulee ikävä, mutta keittelin tilalle viikonloppuna uuden satsin melkein mummon omenapuuroa. Samoin juustoa tekee mieli jo valmiiksi ja suklaa on vaikea. Mutta sitäkin saa vegaanisena, niin eiköhän me pärjätä.

Lihattoman lokakuun kunniaksi piirsin teille possun.