7.10.2013

Viikko vegaanina

Nyt on kulut viikko vegaanin ruokavaliolla. Ja täytyy sanoa, että kokkaus tuntuu työläältä ja hankalalta. Mitään juuri ei saa valmiina ja kaikkea joutuu miettimään tosi tarkasti. Meillä ei muutenkaan ns. valmisruokia syödä, mutta vielä puuttuu ne vegaaniset reseptit, jotka valmistuu vähällä vaivalla ja erittäin nopeasti. Tästä johtuen (ja vähän myös Hipin flunssasta) meillä on syöty aika paljon puuroa viime viikon aikana.

Päivä 1. Kaksi repsahdusta. Paikalliset lounasravintolat eivät tarjonneet mitään vegaanista vaihtoehtoa, ja niitä ravintoloita on monta. Mentiin sitten Fafa´siin ja unohdin pyytää falafelini ilman tsatsikia. Illalla oli ihanan Tocan vuoro, mutta se oli muutenkin päätetty repsahdus.

Päivä 2. Vahingosta viisastuneena muistin ottaa omat eväät töihin (tomaatti-avocado-pastaa cashewpähkinöillä), ja illaksi oli puuroa. Enismmäinen onnistunut päivä.

Päivä 3. Soijamaito tulee korvista ulos ja aiheuttaa henkisiä näppylöitä. Luovun aamucappuccinosta ja siirryn espressoon. Eväänä töissä parsakaali jossa oli muutama mato ja öttiäinen liikaa mun ruokavalioon. Joten lounaaksi pastaa ja cashewpähkinää, jotka olivat jääneet eiliseltä yli. Lisää puuroa kotona.

Päivä 4. Yksi repsahdus ja pala suklaata. Koko toimisto suuntasi sushille ja minä muiden perässä; vegelounas ilman kananmunaa kiitos. Damn, tässä yhdessä onkin tuorejuustoa. Unohdin taas tarkastaa. Illalla porkkana-paprika-vuonankaali-wokkia. Illalla meinasin kuolla makeanhimoon ja löysin kaapista palan (tummaa) suklaata. Oli pakko.

Päivä 5. Aamucappuccinon paluu, tällä kertaa testissä mantelimaito. Kahvi maistuu pähkinäiseltä ja täyteläiseltä, joka ei ehkä ole ihan huono asia. Lounas jäi välistä ja illalla olikin Älä arvostele mun illallista-kokkauksen vuoro, eli päätetty repsahdus.

Päivä 6. Mantelimaito meni alas toisenakin päivänä, ehkä tämä tästä. Ruoaksi eilisen illallisen jämiä, kun ei niitä poiskaa halua heittää. Huomenna taas uudella innolla kohti vegaanista viikkoa.

Päivä 7. Paluu ruotuun, ei repsahduksia. Lounaaksi perjantain jämiä ja illalla falafeleja. Iltapalalla en enää jaksa vegaanijuustoa, kurkku on parempaa.

Seuraavalta viikolta toivon jotain ajatusta ruoanlaittoon. Taisin sortua ajattelemaan, että kyllähän kahdenkymmenen vuoden kasvissyöntikokemuksella vegaaninen kuukausi on helppo nakki. Ei ollut ei, ja pakko ottaa aivot mukaan arkiruokailuun.