Synttärikakkua

Leipuri täytti vuosia joku aika sitten, ja ystäville järjestettiin isommat juhlat. Kakkua sitten. Tän kanssa meni vähän kaikki pieleen, mutta paikkauksilla ja soveltamisella siitä tuli tämännäköinen.

Kakku oli mitoitettu 50:lle vieraalle. Pohjana oli erilainen suklaakakkupohja, sisällä oli paseerattua vadelmaa, kokonaisia tuoreita vattuja, tuorejuusto-kerma-Baileysmössö ja suklaarouhetta. Kostutus hoidettu Baileys-pullollisella. Täyte jämäköitetty san-apartilla ja päällä kermaa, suklaata, karamelleja ja spritsaukset candy meltsillä.

Vaikka ulkonäkö ei ollut mitään mitä piti, maku oli kohdallaan. Ei makea, Baileys maistui sopivasti ja vadelmat toivat oivaa kirpeyttä ja keveyttä.

Erilainen suklaakakkupohja

Tää pohja kirsikkakakussa oli niin mainio, että ansaitsee ihan oman merkinnän. Tämä siis bongattu Siskot kokkaa-blogista ja pienentelin taas omiin tarpeisiin.

Tästä taikinasta tuli 20-cm vuokaan paksu kakku, josta riitti tän kakun kerrosten lisäksi vielä yksi kerros pakkaseenkin. Ainesosiin tein omat muutokset, mutta itse ohje on suoraan yllämainitusta blogista.

90 g voita
100 g fariinisokeria

125 g sokeria

2 kananmunaa

200 g täysjyvävehnäjauhoja

170 g piimää

1 tl vaniljasokeria

35 g kaakaojauhetta

1 rkl valkoista viinietikkaa

1 tl ruokasoodaa

Voi ja sokeri vaahdotetaan, lisää kananmunat yksitellen joukkoon, sekoita koko ajan. Lisää kuivat aineet ja piimä vuorotelleen seokseen. Sekoita viinietikka ja sooda keskenään. Hämmästy, mutta kippaa seos taikinan joukkoon ja sekoita. Paista 190 asteessa 20-25 min. Näin siis paistoaika alkuperäisessä ohjeessa, mutta mä taisin paistaa aika paljon pitempään, mutta se on näitä kaasu-uunin kommervenkkeja. kokeile tikulla että kakku on kypsää.

Anna levätä n. 10 min ennen kippaamista.

Pikainen synttärikakku kirsikasta

Niin kuin oli puhetta, Leipurin selkä sanoi naps, mutta synttärikahvittelijat (tai oikeammin kuohuviinittelijät) kolkuttivat oven takana, niin pikainen kakku tuli kaavittua kasaan. Ulkonäön puolesta tätä ei olis kannattanut laittaa näytille, mutta uuden kakkupohjan ja täytteen testaus ansaitsevat tulla merkityksi muistiin. Selkäongelmien lisäksi kerma suli pursotuspussiin ja suklaa suli myös silmänräpäyksessä.

Mutta pohja oli loistava! Tän löysin täältä Siskot kokkaa-blogista ja pienentelin taas omiin tarpeisiin.

Tästä taikinasta tuli 20-cm vuokaan paksu kakku, josta riitti tän kakun kerrosten lisäksi vielä yksi kerros pakkaseenkin. ainesosiin tein omat muutokset, mutta itse ohje on suoraan yllämainitusta blogista.

100 g fariinisokeria

125 g sokeria

2 kananmunaa

200 g täysjyvävehnäjauhoja

170 g piimää

1 tl vaniljasokeria

35 g kaakaojauhetta

1 rkl valkoista viinietikkaa

1 tl ruokasoodaa

Voi ja sokeri vaahdotetaan, lisää kananmunat yksitellen joukkoon, sekoita koko ajan. Lisää kuivat aineet ja piimä vuorotelleen seokseen. Sekoita viinietikka ja sooda keskenään. Hämmästy, mutta kippaa seos taikinan joukkoon ja sekoita. Paista 190 asteessa 20-25 min. Näin siis paistoaika alkuperäisessä ohjeessa, mutta mä taisin paistaa aika paljon pitempään, mutta se on näitä kaasu-uunin kommervenkkeja. kokeile tikulla että kakku on kypsää.

Anna levätä n. 10 min ennen kippaamista.

Kakku sisältää hapankirsikoita, (jotka ei kyllä oo yhtään happamia), kostutus kirsikkaliköörillä (olis voinut olla enemmänkin) ja seuraavanlainen mascarpone-massa:

Loraus kirsikkalikööriä

250 g mascarpone-juustoa

2 dl kuohukermaa vaahdotettuna

2 tl san-aparttia (tän tilalla käy myös liivate, tai ehkä tää pysyy kasassa kokonaan ilmankin)

Päällä kermaa joka suli kuumuudessa ja suklaata. Hyvältä maistui!

Ps. Nyt tämä sekos jotenkin kokonaan noiden fonttien ja muiden kanssa, mutta kelvannee nyt näinkin.

San-apart-testi

Ja kysehän on siis tästä Berliinistä hankitusta kerman kovettajasta, joka ei sisällä liivatetta. Lähipiirissä on paljon kasvissyöjiä ja Leipuri itsekin välttelee lihaa ja sen sellaisia. Agar-agaria en ole koskaan kokeillut, jotenkin se tuntuu kamalan hankalalta, liivate rajoittaa syöjiä ja sitten jotkut kakut vaan vaatii jämäköittämistä.

Ekan kerran kokeilin sitä ihan peruskuohukermaan, ja pursottelin tuollaisia testileivoksia. Ja koskaan ei ole ollut näin helppoa pursottaa. Huippua! Vaniljakreemin maku vähän tökkii ja aina se ei sovi leivonnaisiin, mutta tämä on hajutonta ja mautonta. Harmittaa että nappasin vaan yhden paketin, hintaa kun paketilla oli vaivainen euro, niin olis voinut useammankin ottaa. No, ens kerralla sitten lavakaupalla tätä ihmeainetta.

Kaikki neljä koossa. Nää sisäls jonkun ihan perus muffaripohjan, rakeelliset lisäks rommiuutetta ja kermaa, rakeettoman mansikka-raparperihilloa ja kermaa.

Berliinissä

Lomalla Elämänvalo laitettiin hoitoon, ja Kotihippi ja Leipuri suuntasivat helteiseen Berliiniin. Parhaimmillaan 37 asteen lämpötila pakotti ottamaan iisisti, mutta vähän tuliaisiakin eksyi laukunpohjalle.

KaDeWen suklaaosastoa ei vaan voi jättää väliin. Helle hieman rajoitti tuomisia, mutta mukaan tarttui Valrhonan Manjaria (huippuhyvää), Tomaatti-suola-suklaata (todella omituista, mutta mitä muuta olisi voinut odottaakaan), chili-appelsiiini-valkosuklaata (Ihana chili!) ja sampanja-valkosuklaata (Nää sampanjasuklaat jostain syystä aina tuottaa pettymyksen.).

Muutama muotti tietysti, Ranskan lilja, kissa ja kirkko.

Ja kynttilät tulevaan kakkuun sekä testimielellä "kerman kovettajaa", ilman liivatetta. Tätä ehdin jo testaamaan, mutta siitä sitten lisää kun hippi palailee kameroineen.

Lisäksi käytiin Hipin kanssa kääntymässä aivan ihastuttavassa Cupcakessa http://www.cupcakeberlin.de/. Täällä piti syksylläkin jo käydä, mutta silloin loppui aika kesken. Hipille suklaa-minttua ja Leipurille Porkkanaa. Berliini on ihastuttava kaupunki, ja viiden vuoden suunnitelmissa lähdetään sinne vähän pitemmäksi aikaa, kunhan keksitään mitä siellä voisi tehdä (tai kuka maksaisi).

Minttua:

Porkkanaa:

Ja vielä fiiliskuva.

Salama mcQueen

5-vuotias kummipoika toivoi Salamakakkua synttäreilleen, joten sitähän sitten. Onneksi sattui kesän ainoa viileä päivä, niin pystyi leikkimään kerman kanssa.

Välissä oli vaniljarahka-kermavaahto-sekoitusta sekö tuoreita mansikoita. Päällä valmis kakkukuva.

Ja vielä muutama yksityiskohta

Ainoa mikä tässä vähän harmitti, oli että valmis kakkukuva oli hieman epätarkka ja värit jokseenkin valjut. Joten suunnitelmat, että tilaisi kuvan omalla kuvalla on vähän jäissä kunnes näiden laatu vähän paranee. Tai sitten mulle vaan osui joku maanantaikappale.

Jokatapauksessa kakku kelpasi sankarille ja maistu kaikille vieraille. n. 15 henkeä imasi nanosekunnissa 25 hlön kakun :)

Loman loppu

Tarkoitus oli lomailla blogipäivityksistä vielä elokuun ajan, mutta äkillinen selkäkipu pakotti Leipurin sängynpohjalle ja nythän on aikaa sitten päivitellä. Kotihippi lähti kameroineen liesuun, niin päivitykset tulevat sattumanvaraisessa järjestyksessä.

Aloitetaan avocadosta. Purkki muutti parvekkeelle. Ei tainnut vaikuttaa mitenkään. Ruskea kuori on irronnut ja halkeama on selvästi näkyvillä. Ei kummempaa raportoitavaa.

Ja vielä pitää laittaa kuva Elämänvalosta, joka oli tohkeissaan mökkilomasta.