 |
| Satamakoira |
Kylä oli varsin viehättävä Girne eli Kyrenia, riippuen millä kielellä puhutaan. Kyrenian päänähtävyydet olivat ihastuttava hevosnkengän muotoinen satama sekä sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva linna ja sen museo. Museon ainoa "esine" oli vuodelta 300 eaa peräisin oleva laivan hylky, sekä sen (viini)lasti.
Ensin minua hieman kauhistutti kuullessani että hotellimme sijaitsee n. 10 km kylästä ja on siis all inclusive-hotelli. Meillä oli pohjalla "ei niin hyviä" kokemuksia Fuerteventuran vastaavasta hotellista viime talvelta. Mutta onneksi pelko osoittautui vääräksi. Shuttle-bussi vei kaupunkiin ja takaisin useita kertoja päivässä, hotellilla oli poneista spa:han ja omaan hiekkarantaan kaikki mukavuudet mitä ajatella saattoi, jos ei jaksanut lähteä kaupunkiin saakka. Hotellilla oli myös läjäpäin kissoja ja muutama vallan mainio rekku.
 |
| Ponit *sydän* |
 |
| Jättitassu |
 |
| Punainen |
Nälkää ei tarvinnut nähdä, aamu aloitettiin aamiaisella, jossa tarjolla oli oman hedelmätarhan hedelmistä suklaamuroihin, paikallisista leivonnaisista papuihin kaikkea mitä keksi haluta. Kaikki oli tuoretta ja raikasta. Ja se, että aamiaisen sai nauttia terassilla auringossa ei yhtään pahentanut asiaa.
Lounaalla tarjoiltiin tietysti mezejä, sekä vaihtelevia lämpimiä ruokia. Salaattipöydästä sai kevyemmän sapuskan ystävä kasattua raikkaan salaatin. Jos lounaalta jäi nälkä, niin ennen illallista tarjolla oli kello viiden tee, ja mahdollisuus isoon uuniperunaan. Usein meiltä jäikin lounas väliin palloillessamme kaupungilla, niin peruna paikkasi verensokerivajauksen. Tarjolla oli myös minihamppareita, suolaisia ja makeita leivonnaisia ja kakkupaloja. Huh. eikä vielä ollut edes ilta.
Teellä törmäsimme myös paikalliseen erikoisuuteen, salepiin. Salep oli makea, paksu kuuma juoma, jota ilmeiseti saadaan orkideojen juurista. Ei kyllä hajuakaan miten. Juomaa tarjoillana käsittääkseni vain Turkissa (ja Pohjois-Kyproksella) ja talvisin. Sellaisenaan se oli meille hieman liikaa, mutta kahviin maidon sijaan sekoitettuna taivaallista. Salep-kahvia. Bongasimme lentokentältä purkin salep-jauhetta myös kotiin.
Illallinen tarjoiltiin jälleen buffasta, emme viikossa ehtineet edes maistaa kaikkea. Lisäksi olisi ollut mahdollisuus varata pöytä kebeb-ravintolaan tai panorama-ravintolaan kalaillalliselle. Itse kasasin useimpina päivinä alkupalapöyvstä kokonaisen ateria, voiko koskaan syödä liikaa tabboulehia, tsatsikia, fetaa, oliiveja ja hummusta? Myös kalat olivat tuoreita ja maukkaita. Hippi söi elämänsä parasta lammasta, jota hän jaksoi muistella monta päivää sen illallisen jälkeen. Jälkiruokapöytä taas oli käsittämätön, en ole missään nähnyt sellaista valkoimaa, kakkuja, hedelmiä, keksejä ja leivoksia.
Sanoinko jo että myös juomat kuuluivat pakettiin?
Tämä ei ollut sponsoroitu postaus. Hotelli oli Merit Crystal Cove.
