16.1.2013

Makujen tykitystä Luomossa

Kävimme eilen Hipin kanssa ensimmäisellä Michelin-illallisellamme Suomessa. Syksyllä oli Grouponilla hyvä tarjous Ravintola Luomoon, 7 ruokalajia kahdelle satasella. Nyt jos olet itse menossa ko. ravintolaan, ja haluat yllättyä ruoista jotka tarjoillaan sinulle, lopeta lukeminen tähän.

Tuo kuvaushomma on minulle edelleen vähän vaikea. Tuntuu tökeröltä alkaa kaivamaan kameraa esille, kun tunnelma on katossa ja tarjoilijat tekevät parhaansa jotta viihtyisimme. Joten kuvia ei tälläkään kertaa ole. Mutta kaikki annokset olivat kauniita. Kannattaa käydä katsomassa.

Keittiön tervehdyksenä alkuun tuotiin matka maailman ympäri; eli kuusi (!) pientä suupalaa. Suomesta juustoa, vanukasta ja keksiä, omena-hanhenmaksakeitto Ranskasta, Kreikasta oliiviöljyä ja yrttejä, Ruotsista silliä, munakasta ja perunaa, fish & chips Englannista ja possutikkari Espanjasta. Kasvissyöjälle oli hanhenmaksa jätetty keitosta pois ja possutukkarin sijaan sain pienen punaisen pallukan, jonka lajike jäi vähän epäselväksi. Hyvää se kuitenkin oli. Ehkä joku paprikan tapainen.
Näistä suosikiksi kohosi Kreikan makupala, joka oli erikoinen kupla, joka posahti suussa rikki ja suu täyttyi yrttien hienoilla mauilla.

Ensimmäinen alkupala oli brietä ja tryffeliä, ja se tarjoiltiin moussen, jäätelön, ja rouheen muodossa. Varsinkin jäätelö oli hyvää. Toisena alkupalana oli mätiä ja bliniä, annoksen erikoisuus oli suolakurkkua geelinä. Hauska.

Toisena tarjoiltiin Joselito cassoulet, joka oli salaattia Joselitokinkulla. Annoksen toinen osa oli linssejä ja vaahtoa. Minulle kinkku oli jätetty annoksesta pois, mutta salaatti oli ihan käsittämättömän maukas. Kerrassaan mainio. Samoin kuin linssitkin.

Ensimmäinen pääruoka oli lohta ja kampsimpukkaa. Yksinkertaisesti paras kalaruoka, mitä olen koskaan missään ikinä syönyt. Kerrassaan täydellinen.

Välissä ennen toista pääruokaa tarjoiltiin sitruunaa kaikille aisteille. Geelinä, vaahtona, sorbettina, moussena ja tuoreena. Ihana sitruuna.

Toisena pääruokana oli riisiä ja ankkaa. Ja maailman parasta kurkkua. Se kurkku oli hyvää. Mutta kasvissyöjälle ei ankan tilalle saanut mitään, ehkä vähän enemmän kurkkua. Tämä olikin tämän ja monen muun paikan suurin ongelma. Kasvissyöjiä ei kai sitten ole yksinkertaisesti niin montaa, että heihin kannattaisi panostaa. Tuntuu vähän ikävältä, jos joka kerta oma annos koostuu naapurin lisukkeista. Vaikka lisukkeet hyviä olivatkin.

Napa alkoi tässä vaiheessa olemaan ääriään myöten täynnä ja jälkkäriosuus kokonaan aloittamatta. Huh.

Etujälkkärinä oli popcornmoussea, karamellisoitua popparia ja kvittenhilloa. Ihana popcorn :) Ensimmäinen varsinainen jälkkäri oli illan erikoisin, tilliä, sinappia, fenkolia ja lakritsaa. Erikoista mutta yllättävän hyvää ja täytyy sanoa näin jälkruokien ystävänä, että kerrankin jälkkärissä oli yritystä! Hieno annos kerrassaan.

Viimeisenä annoksen pöytään kannettiin suklaata ja matchajauhetta. Jälleen moussena, rouheena, jätskinä ja kastikkeena. Ihana, ei lainkaan liian makea päätös aterialle.

Tarjoilu oli koko illan ystävällistä ja asiantuntevaa. Viineistä kerrottiin hauskoja anekdootteja. Palvelu oli puoliksi suomeksi ja puoliksi englanniksi. Meitä tämä ei juuri haitannut ja varmasti jos olisi käynyt ilmi ettemme puhu englantia, olisimme saaneet myös suomenkielisen tarjoilijan.

Ilta oli varsin onnistunut, ruoka erittäin hyvää ja kokkikin kävi piipahtamassa pöydässämme. Illan ainoa pieni miinus tuli tuosta kasvisruokahommasta, mutta silti en myönnä olevani pettynyt ruokiin ja varsinkaan en jäänyt nälkäiseksi. Ja suosittelisin ravintolaa epäilemättä muillekkin.