Ranskalainen raparperi-mansikkakakku inkiväärillä

Meidän keittiöön kulkeutui nippu raparperin varsia ja muutama rasia mansikoitakin löytyi pakastimesta, joten tartuin pitkästä aikaa sähkövatkaimeen ja tein oikeastaan aika onnistuneen kakun. Reseptin pohjana käytin tätä Pirkan ohjetta mutta tuunasin täytteen inkiväärillä. Se antoi aika kivaa jujua täytteeseen. Jos meillä olisi vähänkään järkevät leivontaedellytykset mökillä, niin tämä olisi juhannuksen ehdoton kunkku. Kakun koristaisin vielä tuorella mansikoilla, vadelmilla ja mintunlehdillä. Jokatapauksessa kakku kannattaa tarjoilla vaniljajäätelön/ kermavaahdon/ vaniljakastikkeen/ maustamattoman jogurtin/ creme fraichen kanssa. Meiltä löytyi pakastimen pohjalta hieman jätskiä niin sillä mentiin.

22 cm vuokaan:

Täyte:

3 raparperin vartta
2 dl pilkottuja (pakaste)mansikoita
1/4 dl sokeria
1/2 dl perunajauhoja
1 dl vettä
1/2 tl jauhettua inkivääriä

Taikina:

200g voita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivonjauhetta

Pinnalle:

tomusokeria

Tee ensin täyte. Kuori ja pilko raparperit, mittaa kaikki aineet kattilaan. Hämmennä kunnes seos pulpahtaa, ja nosta kattila sivuun jäähtymään.

Tee taikina. Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne taikinaan. Älä käytä enää tässä vaiheessa sähkövatkaajaa, jottei taikinasta tule sitkas. Nosta taikina jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Taputtele reilu puolet taikinasta irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Lisää täyte ja taputtele loput takinasta kanneksi. Lisää hieman jauhoja jos taikina on toivottoman löysää. Paista 175°C (kaasu 3) uunissa n. 45 min, kunnes pinta on ottanut hieman väriä. Jäähdytä kakku kokonaan ennen kuin otat sen vuoasta. Koristele tomusokerilla ja tarjoa haluamasi lisukkeen kanssa.

Uppomuna minuutissa (tai kahdessa)

Hippi törmäsi taannoin työmerkeissä parhaaseen uppomunavinkkiin aikoihin. Riko muna kippoon ja minuutiksi mikroon. Enää kukaan ei voi väittä että uppomunat ovat hankalia. Todellisuudessa jouduimme tuota aikaa hieman säätämään, joten omalla mikrolla kannattaa testata muutaman kerran, ennen kuin kutsuu vieraat pöytään. Meidän mikrolla todellisuus lienee jossain 1:30 ja 2:00 välillä.

Ota hanasta niin kuumaa vettä kuin pystyt pienehköön kulhoon

Riko muna varovasti veteen

Peitä kannella ja nosta mikroon

Alkuperäinen ohje sanoi minuutin, meillä meni reilu puolitoista

Maailman helpoin uppomuna

Mansikka-persikkaleivos

Eilisen ex-tempore grillaustuokion jälkkärinä nautittiin pikaleivokset. Mansikat ovat pian parhaimmillaan ja kauppoihin oli juuri saapunut littanat persikat. Ne ovat makeita ja mehukkaita, käsittääkseni alunperin Kiinasta kotoisin olevia persikoita. täkäläisissä kaupoissa niitä on näkynyt useammin vasta 2000-luvun puolella.

Leivokset kasasin siitä, mitä kaapissa oli. Pohja oli aika tyypillinen leivospohja muscvadosokerilla, leivoksen pohjalle tein valmiin vaniljakreemin ja päälle mansikoita ja persikoita ja koko komeuden viimeistelin vielä suklaakastikkeella juuri ennen tarjoilua. Aika makeaksihan nämä menivät, koska nuo persikat olivat supermakeita. Tarjoilualustana piknikillä toimi pakasterasian kansi.

Sriracha-korianteri-varhaiskaalisalaatti

Olemme metsästäneet monessa blogissakin näkynyttä kukkokastiketta puolisen vuotta Etelä-Suomen alueelta tuloksetta. K-Supermarketit, Stoccat, Citymarketit, S-marketit ja kukkosoosia ei ole löytynyt mistään. Etnisiin kauppoihin ei ole ollut aikaa lähteä tutkimaan. Saimme ko. kastiketta käsittelevän kirjan tuliaisiksi ystäviemme Kalifornian matkalta ja käynnistimme kukkokastikkeen etsinnät jälleen. Tänään meitä lykästi, niinkin omituisesta paikasta kuin Verkkokauppa.comista. Lähdettiin kovalevyä hakemaan ja tultiin takaisin uuden pallogrillin ja kukkokastikkeen kanssa. Mikä juhlapäivä! Kun vielä iltaa kohti sää selkeni, niin päätimme vihkiä takapihamme grillauskäyttöön kesäksi. Meillä kaupungissa ja kerrostalossa takapiha tarkoittaa yleistä puistoa talon takana.

Grillattavien hodareiden väliin tein kukkokastikkeesta ja varhaiskaalista ihanan tulisen salaatin, joka osui kuin nenä päähän savutofun ja sipuliruoheen kanssa. Hippi nautti salaattinsa Helsingin makkaratehtaan chorizoiden kera. Lisukkeeksi teimme ihan perinteisen tomaatti-kurkku-basilikasalaatin, joka maustettiin sitruunalla, oliiviöljyllä ja balsamicolla. Ja tietysti vähän suolaa ja pippuria korostamaan makuja.

Sriracha-korianteri-varhaiskaalisalaatti

1 pieni varhaiskaali
1-2 kevätsipulia
pieni nippu korianteria
2 rkl turkkilaista jogurttia
1 rkl sriracha-kastiketta
tilkka sitruunamehua
suolaa
pippuria

Suikaloi kaali ja pilko sipuli. Revi korianteri joukkoon. Sekoita jogurtti, sriracha, sitruunamehu ja mausteet salaattiin. Sekoita kunnolla ja nauti sellaisenaan grilliruoan lisukkeena tai hampurilasen/hodarin kaverina.

Mökkiviikonloppu

Vietimme Hipin kanssa Helatorstain pidennetyn viikonlopun mökin rauhassa. Vaikka varsinkin keväisin mökillä riittää erinnäistä kunnostuspuuhaa, pääosin rentouduimme savusaunan hiljaisuudessa ja söimme napamme ähkyyn grilliruokaa. Uusia reseptejä ja vanhoja klassikoita, niistä on mökkiviikonlopun menu tehty.

Aloitimme klassikolla, kesäkurpitsa-halloumipaistoksella, jatkoimme uutuudella, turkkilaisilla grillipiirailla ja päätimme taas uudistettuun klassikkoon, vegenyytteihin, terävöitettynä pippurituorejuustolla ja chipotlekastikkeella. Minttuista varhaiskaalisalaattia ja fetasoossia. Ja tietysti lättyjä, kahvit jauhtettiin mummon vanhalla myllyllä ja aamuisin keitettiin kaurapuuroa.

Vaikka sää ei suosinutkaan, oli ihanaa kääriytyä savusaunanraikkaana Porin-matin lämpöön paksun peiton alle vanhojen Lucky Lukejen kanssa.

Grillireseptejä pudottelemme blogiin kunhan arjelta ehdimme. Meillä on aluillaan vuoden kiireisin aika, ja kesästäkin yritämme nauttia.

Elämänvalon tirppatv

Pestopasta valkosipulileivällä ja vuohenjuustolla

Pärnussa söin pahaan pasta-annoksen vuosiin  ja lupasin yrittää tehdä toisintoa annoksesta tänne blogiinkin. Mahedik-ravintolan pastassa pesto oli nokkosista tehty mutta emme ehtineen nokkosmetsälle, joten peston teimme perinteisesti basilikasta. Lisäksi paistoimme voissa ja valkosipulissa jälkiuunileipää ja koko komeus kruunattiin pehmeällä vuohenjuustolla. Ei vieläkään ihan niin täydellistä kuin Mahedikissa mutta lähellä kuitenkin.

Pesto:
Puntti basilikaa
Nippu ruohosipulia
Kourallinen siemeniä/pähkinöitä (pinjansiemeniä, auringonkukansiemeniä, cashewpähkinöitä tms)
Pala parmesania raastettuna
Puolikas valkosipulinkynsi
Loraus oliiviöljyä
Suolaa
Pippuria

Nokare voita
Pari siivua jälkiuunileipää
Puolikas valkosipulinkynsi

Hyvää pastaa
Pehmeää vuohenjuustoa

Laita pasta kiehumaan. Tee pesto. Mittaa kaikki aineen tehosekoittimeen tai surauta tahnaksi sauvasekottimella. Leikkaa leivät pieniksi kuutioiksi. Paista valkosipulin kanssa voissa rapeaksi.
Sekoita pesto ja leipäkuutiot valutetun pastan joukkoon, lisää muutama kuutio vuohenjuustoa ja viimeistele parmesanilla.

Parasta kesäruokaa

Tänään oli ihana aurinkoinen kesäpäivä. Kävimme tietysti äänestämässä, jonka jälkeen suuntasimme ex tempore piknikille rantaan. Vaalikahvit nautittiin viltillä loikoillen ja kirjaa lukien.

Kahvien lisäksi täytyy toki syödä, ja päätimme tehdä kesän ensimmäisen kesäruoan. Kahvilta ylijääneet mansikat pilkottiin salaattiin versojen seuraksi, ja salaatti maustettiin muutamalla nokareella vuohenjuustoa, balsamicolla, suolalla ja pippurilla. Uusien perunoiden kaveriksi tehtiin raikas kermaviilikastike tillistä, ruohosipulista ja sitruunasta. Vähän suolaa ja mustapippuria viimeistelee maut. Kesälautaselle kuuluu usein myös keitetty kananmuna sekä tällä kertaa kylmäsavukalaa. Haluttiin pitää ruoka mahdollisimman simppelinä, ja kaikki valmistuukin sillä aikaa kun potut kiehuvat. Ihana ihana kesä!

Helpot ja nopeat leivät MM-kisakatsomoon!

Amerikan matkalta palanneet ystävät saapuivat juuri sopivasti Suomeen seuraamaan jääkiekon MM-kisojen puolivälieräottelua Suomen ja Kanadan välillä.

Koska kisakatsomossa on kiva aina jotain napostella, mutta ihan hirveästi ei ollut aikaa käytössä sapuskoiden valmisteluun, päätin tehdä reilun suupalan kokoisia minileipiä kahdella eri täytteellä.

Leivät oli helppo tehdä etukäteen jääkaappiin odottamaan ja nostaa pöytään sitten, kun vieraat saapuivat. Näissä leivissä käytin pohjana miniruispaloja, mutta hommaan sopii varmasti yhtä hyvin monet muutkin pienet leipäpalat, kuten jälkiuuninapit jne. 

Tarvittavat ainekset:

Pussillinen miniruispaloja tai vastaavia leipiä

Yrttituorejuustoa

Basilicaa

Timjamia

Miniluumutomaatteja

Mozzarella

Brie-juustoa

Leipien kasaaminen on nopeaa, kun pilkkoo valmiiksi tomaatit pieniksi paloiksi, sekä mozzarellan ja brie-juuston sopiviksi siivuiksi.

Levitteeksi kaikkiin leipiin käytin Valion yrttituorejuustoa. Ensimmäisiin leipiin laitoin päälle perinteisen tomaatti-basilica-mozzarellatäytteen ja jälkimmäisiin tomaattia, brie-juustoa ja timjamia. Oman mielikuvituksen mukaan voi sitten asetella palaset haluamallaan tavalla leipien päälle.

Helppoa ja nopeaa! Molemmat leivät maistuivat sekä itselleni että vieraille! Ja kun Leijonien pelit vielä jatkuvat, niin näitä ehdit kokeilla vielä välierä- ja finaalipäivänä! 

Kikherne-paprikatacot reilulla korianteritwistillä

Ihana kesä on alkanut. Tohua riittää enemmän kuin ehtii tehdä ja aina joku kärsii. Tällä erää se on ollut blogi, johon ei ole paljoa ikuistettavaa kertynyt. Ollana käyty syömässä Kuukuussa, ja katsomassa Kaspar Hauser, ollaan mökkeilty ja nautittu juhlista, joita tälle kuulle on kertynyt enemmän kuin ehdimme käydä. Ravintolapäivän ja Arabian katufestarin ehdimme kuitenkin tarkastamaan. Me ollaan istutettu mökille, taloyhtiön pihalle ja pian omalle parvekkeelle yrttejä, kesäkurpitsaa, kurkkua, tomaatteja, kukkia ja kaikkea muuta ihanaa. Vielä ihan ei omasta sadosta päästy nauttimaan, mutta ihania nämä tacotkin olivat. Tuore korianteri tuo raikkaan lisän näihin tacoihin.

Jälkkäriksi syötiin kesän ensimmäinen mansikka-vaniljajäätelö-suklaakastikeannos. Tässä nimenomaisessa järjestyksessä.

Guacamolen teen aina samalla perusreseptillä, joka sisältää ainoastaan avokadoa, sitruunaa tai limeä, suolaa ja pippuria. Tällä kertaa kuitenkin lisäsin siihen hieman korianteria. Huikean hyvää.

Tuoresalsankin kanssa olen aika jämähtänyt samaan reseptiin, joka sisältää tomaatteja, sipulia, korianteria, chiliä, suolaa, pippuria, oliiviöljyä, etikkaa ja sokeria.

Kikherne-paprikatäyte sisälsi paprikan, puolikkaan punasipulin, valkosipulinkynnen, chiliä, suolaa pippuria, savupaprikaa ja juustokuminaa.

Lisäksi tacoihin kasattiin juustoraastetta ja creme fraichea, loraus sitruunaa ja vielä korianterisilppua. Ja tacoista tykkään maissiversioina. Jostain syystä ne usein sijaitsevat gluteenittomassa hyllyssä, eikä siellä muiden texmex-tuotteiden seassa.

Miniloma Pärnussa

Kävimme Hipin kanssa Pärnussa rentouttavalla minilomalla. Pärnu osoittautui vallan viehättäväksi pikkukaupungiksi, jossa päivät sai helposti kulumaan kahviloissa, rannalla, museoissa ja tietysti erilaisissa hoidoissa. Muutaman päivän reissulla ei kaikkea ehtinyt nähdä (ja syödä) joten on hyvä syy palata joskus.

Kapeilla kujilla oli vielä tilaa vaeltaa

Matka pärnuun vie lauttamatkan jälkeen Tallinnasta 1,5-2 tuntia, oman auton lisäksi välillä kulkee edullinen ja nopea bussiyhteys. Me lähdimme omalla autolla, lähinnä mukavuuden halusta sekä tuliaisten toivossa. Reissu alkoi perinteisellä katkarapuleivällä ja kuohuviinillä, autoileva sai hampparin ja kahvia.

Perinteinen katkarapuleipä

Ensimmäinen ilta vietettiin kämpillä, mutta heti seuraavana aamuna suuntasimme kaupungille. Kylmä sää verotti, ja kiertelimme kaupunkia lähinnä autolla, välillä pistäydyimme rannalla ja kävelykadulla. Silmiinpistävää oli, ettei kaupungissa juhlittu vappua lainkaan. Ei aattona, eikä päivänä. Ainoastaan tori oli kiinni. Päivän kahvit ja tiramisun nautittiin Port Arturin Piano-cafessa, johon eksyimme useammankin kerran lyhyellä reissulla. Kirjakaupan ja kahvilan yhdistelmä oli kiva, hyvällä paikalla ja kahvi oli kohtuullista.

Tiramisu ja kuppi kahvia

Vappulounas nautittiin Postipoiss-ravintolassa, jossa ruoka oli tuhtia, venäläiseen kallellaan olevaa pub-ruokaa. Alkuun otimme paistettua juustoa ja hedelmiä sekä papuja neljälle, ihan kaikkea emme jaksaneet. Pääruoaksi söin lohta, joka oli vallan kelpo, ihan vähän kala oli päässyt ylikypsäksi. Koko seurue oli tyytyväinen ruokiin, mutta jälkkäreitä ei enää jaksettu. 

Menu oli yllätyksiä täynnä

Tämä oli kai villisikaa, kuulemma hyvää

Lohiannos

Suuntasimme jälkiruoalle suklaata ja punaviiniä-kahvilaan, Wine Piccadillyyn, joka osoittautui vallan kelpo jälkkäripaikaksi. Muutamia erilaisia kakkuja ja konvehteja, seinällinen punaviinejä, kuivaa proseccoa ja kelpo kahvit voittivat meidän sydämet puolelleen. Piccadillysta saa myös ruokaa, mutta se jäi meiltä tällä kertaa testaamatta.

Tunnelmallinen Piccadilly

Pikku jälkkäri

Toisena päivänä nautimme kasvohoidoista ja hieronnoista hotel Strandissa, jossa oli myös hyvä kahvila. Hipin kilu vöileib oli koko hintansa arvoinen ja oma katkarapuleipäni myös vallan kelpo. Päivän shoppailut suoritettiin Wendressä, jonka tehtaanmyymälästä mukaan tarttui mm Tempur-tyynyt reilulla kympillä ja untuvatäkit viidellä.

Kilu ja sibula vöileib

Parempi katkarapuleipä

Illan ruokailut suoritettiin Armeenia-ravintolassa (Kuninga 17). Alkuun taas juustolautanen, ja muu seurue valitsi erilaisia lihoja, jotka kuulemma olivat oikeinkin maittavia. Itse söin (taas) lohta ja tällä kertaa ananaksen kanssa. Makuyhdistelmä oli erikoinen, mutta vallan kelpo. Annokset olivat taas jättimäisiä, joten jälkkärit jätettiin taas väliin ja suuntasimme jo vanhaan tuttuun Piccadillyyn. Piccadillyn jälkeen kävimme drinkeillä Limeloungessa, jonka coctailit olivatkin vallan hyviä. Ruoka näytti myös tuoreelta ja hyvältä, ensi kerralla pitää testata tämäkin.

Lohta ja ananasta, jossain tuolla kuorrutuksen alla

Illan viimeiset drinksut

Kolmas päivä valuttiin kaupungilla, käytiin Pärnu-museon museokaupassa, ihanassa paikallisten käsityöläisten puutalossa sekä parhailla munkeilla kahvilassa, joka on ihan Piccadillyn vieressä. Nimi jäi unholaan, mutta munkkirinkilät eivät. Illan ruokailu päätettiin siirtää Papinniittyyn, paikalliseen Hahn Pubiin. Vallan kelpo pubiruokaa täälläkin, murto-osalla keskustan hinnoista. Neljän hengen ruoat, jälkkärit, oluet ja kahvit maksoivat yhteensä reilu 40€.

Käsityökauppa

"kevyt" piiras

Viimeisenä päivänä katsastimme paikallisen torin (Vana Turg, Suur-Sepa 18). Toisessa päässä oli muutamia ruokakojuja, liha- ja kalakaupat. Toinen pää oli vallattu vaatteille ja kengille. Lisäksi ulkona myytiin taimia, perunoita ja sen sellaista, kesää kohti varmasti myös ulko-osa torista vilkastuu. Meidän matkaa tarttui mm tomaatintaimia (80 snt/kpl), ruohosipulia, orvokkeja, tilliä ja lehtipersiljaa. Lounas nautittiin Mahedik-kahvilassa, joka oli viime vuonna Viron 50 parasta ravintolaa-listalla. Eikä syyttä, sain täällä parhaan pasta-annoksen vuosiin. Täysjyväpastaa, vuohenjuustoa, auringonkukkapestoa ja valkospulileipää. Toisinto pyritään rakentamaan blogiin mahdollisimman pian.

Parasta pastaa

Kaiken kaikkiaan reissu oli oikein rentouttava, ja kesällä varmasti rannat ovat upeat. Räntäsade ei meitä varsinaisesti houkutellut viettämään rantapäiviä. Kesää kohti kaupungin väkimäärä moninkertaistuu, toisaalta tämä kevätviikonloppu oli juuri siksi niin ihana, ettei kaupunkia vielä ollut vallannut valtava turistien massa lieveilmiöineen.