7.5.2014

Miniloma Pärnussa

Kävimme Hipin kanssa Pärnussa rentouttavalla minilomalla. Pärnu osoittautui vallan viehättäväksi pikkukaupungiksi, jossa päivät sai helposti kulumaan kahviloissa, rannalla, museoissa ja tietysti erilaisissa hoidoissa. Muutaman päivän reissulla ei kaikkea ehtinyt nähdä (ja syödä) joten on hyvä syy palata joskus.

Kapeilla kujilla oli vielä tilaa vaeltaa

Matka pärnuun vie lauttamatkan jälkeen Tallinnasta 1,5-2 tuntia, oman auton lisäksi välillä kulkee edullinen ja nopea bussiyhteys. Me lähdimme omalla autolla, lähinnä mukavuuden halusta sekä tuliaisten toivossa. Reissu alkoi perinteisellä katkarapuleivällä ja kuohuviinillä, autoileva sai hampparin ja kahvia.

Perinteinen katkarapuleipä

Ensimmäinen ilta vietettiin kämpillä, mutta heti seuraavana aamuna suuntasimme kaupungille. Kylmä sää verotti, ja kiertelimme kaupunkia lähinnä autolla, välillä pistäydyimme rannalla ja kävelykadulla. Silmiinpistävää oli, ettei kaupungissa juhlittu vappua lainkaan. Ei aattona, eikä päivänä. Ainoastaan tori oli kiinni. Päivän kahvit ja tiramisun nautittiin Port Arturin Piano-cafessa, johon eksyimme useammankin kerran lyhyellä reissulla. Kirjakaupan ja kahvilan yhdistelmä oli kiva, hyvällä paikalla ja kahvi oli kohtuullista.

Tiramisu ja kuppi kahvia

Vappulounas nautittiin Postipoiss-ravintolassa, jossa ruoka oli tuhtia, venäläiseen kallellaan olevaa pub-ruokaa. Alkuun otimme paistettua juustoa ja hedelmiä sekä papuja neljälle, ihan kaikkea emme jaksaneet. Pääruoaksi söin lohta, joka oli vallan kelpo, ihan vähän kala oli päässyt ylikypsäksi. Koko seurue oli tyytyväinen ruokiin, mutta jälkkäreitä ei enää jaksettu. 

Menu oli yllätyksiä täynnä

Tämä oli kai villisikaa, kuulemma hyvää

Lohiannos

Suuntasimme jälkiruoalle suklaata ja punaviiniä-kahvilaan, Wine Piccadillyyn, joka osoittautui vallan kelpo jälkkäripaikaksi. Muutamia erilaisia kakkuja ja konvehteja, seinällinen punaviinejä, kuivaa proseccoa ja kelpo kahvit voittivat meidän sydämet puolelleen. Piccadillysta saa myös ruokaa, mutta se jäi meiltä tällä kertaa testaamatta.

Tunnelmallinen Piccadilly

Pikku jälkkäri

Toisena päivänä nautimme kasvohoidoista ja hieronnoista hotel Strandissa, jossa oli myös hyvä kahvila. Hipin kilu vöileib oli koko hintansa arvoinen ja oma katkarapuleipäni myös vallan kelpo. Päivän shoppailut suoritettiin Wendressä, jonka tehtaanmyymälästä mukaan tarttui mm Tempur-tyynyt reilulla kympillä ja untuvatäkit viidellä.

Kilu ja sibula vöileib

Parempi katkarapuleipä

Illan ruokailut suoritettiin Armeenia-ravintolassa (Kuninga 17). Alkuun taas juustolautanen, ja muu seurue valitsi erilaisia lihoja, jotka kuulemma olivat oikeinkin maittavia. Itse söin (taas) lohta ja tällä kertaa ananaksen kanssa. Makuyhdistelmä oli erikoinen, mutta vallan kelpo. Annokset olivat taas jättimäisiä, joten jälkkärit jätettiin taas väliin ja suuntasimme jo vanhaan tuttuun Piccadillyyn. Piccadillyn jälkeen kävimme drinkeillä Limeloungessa, jonka coctailit olivatkin vallan hyviä. Ruoka näytti myös tuoreelta ja hyvältä, ensi kerralla pitää testata tämäkin.

Lohta ja ananasta, jossain tuolla kuorrutuksen alla

Illan viimeiset drinksut

Kolmas päivä valuttiin kaupungilla, käytiin Pärnu-museon museokaupassa, ihanassa paikallisten käsityöläisten puutalossa sekä parhailla munkeilla kahvilassa, joka on ihan Piccadillyn vieressä. Nimi jäi unholaan, mutta munkkirinkilät eivät. Illan ruokailu päätettiin siirtää Papinniittyyn, paikalliseen Hahn Pubiin. Vallan kelpo pubiruokaa täälläkin, murto-osalla keskustan hinnoista. Neljän hengen ruoat, jälkkärit, oluet ja kahvit maksoivat yhteensä reilu 40€.

Käsityökauppa

"kevyt" piiras

Viimeisenä päivänä katsastimme paikallisen torin (Vana Turg, Suur-Sepa 18). Toisessa päässä oli muutamia ruokakojuja, liha- ja kalakaupat. Toinen pää oli vallattu vaatteille ja kengille. Lisäksi ulkona myytiin taimia, perunoita ja sen sellaista, kesää kohti varmasti myös ulko-osa torista vilkastuu. Meidän matkaa tarttui mm tomaatintaimia (80 snt/kpl), ruohosipulia, orvokkeja, tilliä ja lehtipersiljaa. Lounas nautittiin Mahedik-kahvilassa, joka oli viime vuonna Viron 50 parasta ravintolaa-listalla. Eikä syyttä, sain täällä parhaan pasta-annoksen vuosiin. Täysjyväpastaa, vuohenjuustoa, auringonkukkapestoa ja valkospulileipää. Toisinto pyritään rakentamaan blogiin mahdollisimman pian.

Parasta pastaa

Kaiken kaikkiaan reissu oli oikein rentouttava, ja kesällä varmasti rannat ovat upeat. Räntäsade ei meitä varsinaisesti houkutellut viettämään rantapäiviä. Kesää kohti kaupungin väkimäärä moninkertaistuu, toisaalta tämä kevätviikonloppu oli juuri siksi niin ihana, ettei kaupunkia vielä ollut vallannut valtava turistien massa lieveilmiöineen.