Mun on tehnyt pidemmän aikaa mieli sellaista Kaunotar ja Kulkuri-pastaa. Tiedättehän tämän kuvan? Elokuvahistorian romanttisin kohtaus. Mutta koska en syö lihaa, niin lihapullien tilalle piti keksiä jotain muuta, linssipullia! Reseptin pohjana käytin tätä Uuden mustan ohjetta. Ja täytyy sanoa että nää on parhaita linssipullia mitä olen tehnyt. Mutta toki samalla ainoita, ettei vertailupohjaa kovin paljoa ole. Hyviä ja maukkaita nämä kyllä oli. Ja hyvä niin, nämä riittävät pitkälle ensi viikkoon. Lisäksi haudutin tomaattikastikkeen, jonka jätin aika miedoksi, koska pullissa oli potkua koko annoksen tarpeisiin. Nämä sopisivat varmasti hyvin myös hampparin tai hodarin väliin.
Tuliset linssipullat, noin 20 kpl
2 dl (raakoja) punaisia linssejä
1 yksikyntinen valkosipuli
1 sipuli
1/2 kesäkurpitsa
100 g cheddar-juustoa
1 dl korppujauhoja
Nippu lehtipersiljaa
1 tl suolaa
1/2 tl valkopippuria
1 vajaa ruokalusikallinen berberitahnaa (tämän tilalla voinee käyttää esim. chilitahnaa ja currytahnaa)
1 tl juustokuminaa
1 kananmuna
korppujauhoja leivitykseen
voita/öljyä paistamiseen
Keitä linssit paketin ohjeen mukaan. Silppua valkosipuli. Soseuta sauvasekoittimella puolet linsseistä ja valkosipulit tahnaksi. Silppua sipuli, raasta kesäkurpitsa ja juusto, silppua persilja. Sekoita kaikki aineet keskenään. Tarkasta maku.
Muotoile taikinasta palloja/pihvejä ja pyörittele ne korppujauhossa. Paista voissa/öljyssä kunnes pihvit ovat kypsiä ja rapeita.
17.2.2013
16.2.2013
Kahdeksan asiaa
Saimme Uneliaalta Annalta haasteen kertoa kahdeksan satunnaista faktaa meistä. Niin harvakseltaan näitä haasteista tulee, että päätimpä osallistua. Haasteen henkeen kuuluu jakaa se eteenpäin kahdelle blogille, nyt en tiedä missä kaikkialla tämä on jo kiertänyt mutta tässä haaste Annemille 52 weeks of deliciousness-blogiin ja hyvälle ystävälleni Aarresaareen.
8 satunnaista faktaa:
1. Elämänvalo on meidän rakkaus. EV tuli meille kolmevuotiaana kodinvaihtajana ja luikki viikko tolkulla sängyn alla, ennen kuin se uskaltautui päiväsaikaan liikkeelle. Nyt kolmen vuoden jälkeen se rohkaistuu päivä päivältä enemmän, ja nykyään se saattaa jo joillekkin vieraille näyttäytyä asunnossamme. Meille se ei arastele enää pätkääkään. Arkuudestaan huolimatta EV on maailman kiltein kissa, eikä se ole koskaan raapinut tai purrut kumpaakaan meistä. Edes eläinlääkärissä.
2. Olen ollut kasvissyöjä parikymmentä vuotta. Kalaa söin aikoinaan vähän pidempään kuin lihaa ja nykyisin olen jo vähän ottanut vaaleaa kalaa takaisin ruokavalioon. Hippi on sekasyöjä.
3. Mun intohimo ruokaa kohtaan on herännyt vasta muutama vuosi sitten. Ennen pidin ylikypsää makaronia ja salaattikastiketta ihan hyvänä ateriana. Luulen että tämä herääminen liittyy jotenkin tupakanpolton lopettamiseen ja makuaistin löytymiseen.
4. Työskentelemme molemmat media-alalla. Joka tarkoittaa sitä, että kun olemme töissä, olemme siellä 24 h/vrk. Ja kun olemme vapaalla, niin olemme vapaalla. Harmi että vapaat osuvat harvakseltaan samoihin ajankohtiin. Nyt olemme lomailleet harvinaislaatuisesti yli kaksi kuukautta samaan aikaan.
5. Tykkäämme molemmat matkustella. Lista kiinnostavista kohteista on pitkä kuin nälkävuosi. Islanti, Uusi-Seelanti, Kiinan terracottasotilaat, New York, Kroatia, Hurtigruten, Wien, Amsterdam, Lofootit... Pitkäaikainen haaveeni Pariisin keväästä toteutuu tänä vuonna.
6. Suurin osa ystävistämme ei tiedä blogistamme, vaikkei tätä varsinaisena salaisuutena pidetäkkään. Muutama läheisin tietää, lähinnä ovat törmänneet johonkin tuttuun reseptiin tai joku heidän tuttunsa on tunnistanut meidät.
7. Emme kerää mitään astiasarjaa. Kaikki astiamme on haalittu pääosin Ikeasta, sukulaisilta ja televisiosarjojen rekvisiittakirppiksiltä. Haluaisin kyllä, mutta en ole löytänyt mitään mikä miellyttäisi kokonaisuutena silmää.
8. Mun nimi on Inari. Hippi haluaa pysyä Internetin anonyymiteetin suojissa, ja itsekkin osin :)
8 satunnaista faktaa:
1. Elämänvalo on meidän rakkaus. EV tuli meille kolmevuotiaana kodinvaihtajana ja luikki viikko tolkulla sängyn alla, ennen kuin se uskaltautui päiväsaikaan liikkeelle. Nyt kolmen vuoden jälkeen se rohkaistuu päivä päivältä enemmän, ja nykyään se saattaa jo joillekkin vieraille näyttäytyä asunnossamme. Meille se ei arastele enää pätkääkään. Arkuudestaan huolimatta EV on maailman kiltein kissa, eikä se ole koskaan raapinut tai purrut kumpaakaan meistä. Edes eläinlääkärissä.
2. Olen ollut kasvissyöjä parikymmentä vuotta. Kalaa söin aikoinaan vähän pidempään kuin lihaa ja nykyisin olen jo vähän ottanut vaaleaa kalaa takaisin ruokavalioon. Hippi on sekasyöjä.
3. Mun intohimo ruokaa kohtaan on herännyt vasta muutama vuosi sitten. Ennen pidin ylikypsää makaronia ja salaattikastiketta ihan hyvänä ateriana. Luulen että tämä herääminen liittyy jotenkin tupakanpolton lopettamiseen ja makuaistin löytymiseen.
4. Työskentelemme molemmat media-alalla. Joka tarkoittaa sitä, että kun olemme töissä, olemme siellä 24 h/vrk. Ja kun olemme vapaalla, niin olemme vapaalla. Harmi että vapaat osuvat harvakseltaan samoihin ajankohtiin. Nyt olemme lomailleet harvinaislaatuisesti yli kaksi kuukautta samaan aikaan.
5. Tykkäämme molemmat matkustella. Lista kiinnostavista kohteista on pitkä kuin nälkävuosi. Islanti, Uusi-Seelanti, Kiinan terracottasotilaat, New York, Kroatia, Hurtigruten, Wien, Amsterdam, Lofootit... Pitkäaikainen haaveeni Pariisin keväästä toteutuu tänä vuonna.
6. Suurin osa ystävistämme ei tiedä blogistamme, vaikkei tätä varsinaisena salaisuutena pidetäkkään. Muutama läheisin tietää, lähinnä ovat törmänneet johonkin tuttuun reseptiin tai joku heidän tuttunsa on tunnistanut meidät.
7. Emme kerää mitään astiasarjaa. Kaikki astiamme on haalittu pääosin Ikeasta, sukulaisilta ja televisiosarjojen rekvisiittakirppiksiltä. Haluaisin kyllä, mutta en ole löytänyt mitään mikä miellyttäisi kokonaisuutena silmää.
8. Mun nimi on Inari. Hippi haluaa pysyä Internetin anonyymiteetin suojissa, ja itsekkin osin :)
Tunnisteet:
fiiliksiä,
Ruoka,
Sitä ja tätä
15.2.2013
Parsakaalicarbonara
Keittokirjahaaste jatkuu! Jo toista päivää putkeen. Tällä kertaa avasin nerokkaan Aglio&Olio-kirjan, joka aikoinaan avasi mun silmät yksinkertaiselle pastalle. Tästä kirjasta on jäänyt useita reseptejä arkikäyttöön, toki nykyään niin muunneltuina ettei niitä enää tunnista samoiksi. Esimerkiksi salviapastaa, tomaatti-mozzarellapastaa ja mitä tahansa vihannesta, valkosipulia ja chiliä-pastaa tehdään meillä usein, kun aika on kortilla ja eineksistä ei tykätä.
Tällä kertaa kirjasta tarttui mukaan kasviscarbonara, mutta vaihdoimme kaikki vihannekset parsakaaliin (lähinnä ettei kaappiin jää puolikkaita vihanneksia niuhtumaan).
Näin se meni; kirjan hengen mukaan ilman tarkkoja määreitä
Valkosipulia
Chiliä
Parsakaalia
Cashewpähkinöitä
Parmesania
Kananmunia yksi per syöjä
Leikkaa parsakaalin nuput irti ja keitä niitä tovi suolatussa vedessä. Paahda pähkinät pannulla ja siirrä ne syrjään. Silppua valkosipuli ja chili, kuullota ne voissa. Huuhtele parsakaalit kylmässä vedessä (näin väri säilyy kirkkaana) ja lisää ne pannulle lämpeämään. Mausta pippurilla ja suolalla.
Keitä pasta al denteksi, kaada vesi pois. Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa rakenne rikki. Lisää parmesanraaste, säästä sitä vähän vielä annosten päälle. Sekoita kananmunaseos pastaan ja lisää kaikki muutkin aineet, tarkasta suola.
Haastekirjat:
Ruokasuosikit sarjasta:
Jälkiruoat
Suklaa
Tapakset
Italia
Wokki
Leivonta
Ole Hyvä: Kotitaloutta 7. luokalle
Farang: Modernia aasialaista
Ruokatorstai
Löytöretki Intian keittiöihin
Helppo japanilainen keittiö
Ruokaa Ranskasta
Sakura - makujen kirsikka
Mmmm suklaa...
Wagamama
The Japanese Kitchen
Makeat ja suolaiset muffinssit
Basta! Italialaisen ruokakulttuurin ABC
Aglio & Olio - yksinkertaisen pastan A & O
Jamie Italiassa
Keitot
Kevyttä hyvää
Unelmakakut
Täydellä sydämellä
Keittis (itse tehty)
K-Supermarket: Kesäherkut
Kotikokki; Pasta
Parhaat piiraat
Bistro - Pariisin parhaat bistrot ja klassiset reseptit
Gourmet-ruokaa kahvinkeittimellä
Tällä kertaa kirjasta tarttui mukaan kasviscarbonara, mutta vaihdoimme kaikki vihannekset parsakaaliin (lähinnä ettei kaappiin jää puolikkaita vihanneksia niuhtumaan).
Näin se meni; kirjan hengen mukaan ilman tarkkoja määreitä
Valkosipulia
Chiliä
Parsakaalia
Cashewpähkinöitä
Parmesania
Kananmunia yksi per syöjä
Leikkaa parsakaalin nuput irti ja keitä niitä tovi suolatussa vedessä. Paahda pähkinät pannulla ja siirrä ne syrjään. Silppua valkosipuli ja chili, kuullota ne voissa. Huuhtele parsakaalit kylmässä vedessä (näin väri säilyy kirkkaana) ja lisää ne pannulle lämpeämään. Mausta pippurilla ja suolalla.
Keitä pasta al denteksi, kaada vesi pois. Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa rakenne rikki. Lisää parmesanraaste, säästä sitä vähän vielä annosten päälle. Sekoita kananmunaseos pastaan ja lisää kaikki muutkin aineet, tarkasta suola.
Haastekirjat:
Ruokasuosikit sarjasta:
Jälkiruoat
Suklaa
Tapakset
Italia
Wokki
Leivonta
Ole Hyvä: Kotitaloutta 7. luokalle
Farang: Modernia aasialaista
Ruokatorstai
Löytöretki Intian keittiöihin
Helppo japanilainen keittiö
Ruokaa Ranskasta
Sakura - makujen kirsikka
Wagamama
The Japanese Kitchen
Makeat ja suolaiset muffinssit
Basta! Italialaisen ruokakulttuurin ABC
Jamie Italiassa
Keitot
Kevyttä hyvää
Unelmakakut
Täydellä sydämellä
Keittis (itse tehty)
Kotikokki; Pasta
Parhaat piiraat
Gourmet-ruokaa kahvinkeittimellä
Tunnisteet:
Arkiruokaa,
Kaalia,
Keittokirjahaaste,
Pastaa,
Ruoka,
Vihanneksia
14.2.2013
Kyllä ne ranskalaiset vaan osaa; crêpes suzette
Loman jälkeen teki mieli jotain simppeliä ja helposti valmistuvaa. Päädyimme keittelemään sipulikeiton luotto-ohjeellamme. Tätä parempaa sipulikeittoa en ole saanut missään, saa nähdä pistääkö Pariisi keväämmällä paremmaksi.
Mutta se ei ollut jutun aihe, vaan että näppärästi keksimme yhdistää ranska-illalliseen keittokirjahaasteen, ja paistoimme jälkkäriksi crepês suzetet Bistro-kirjan ohjeella. Kyllä ne ranskalaiset on vaan taitavia. Näinkin yksinkertaisesta saa ihan käsittämättömän hyvää.
Ja nämä sopinevat myös hyvin ystävänpäivä-teemaan, letut on rakkautta! Hyvää ystävänpäivää kaikille!
4 isoa lättyä
Suzette-kastike:
1/4 dl sokeria
2 appelsiinin mehu
1 tl sitruunan mehua
4 rkl voita
2 cl Grand Marnier-likööriä (Me käytettyyn tämän sijaan Cointreauta, koska sitä saa Alkosta pienessä pullossa)
Sekoita sokeri, appelsiinimehu ja sitruunamehu pienessä kattilassa. Kiehauta ja keitä kokoon, kunnes kastiketta on jäljellä puolet alkuperäisestä (n. 10 min). Vatkaa voi joukkoon . Lisää likööri ja pidä lämpimänä tarjoiluun saakka.
Lätyt:
2 rkl voita
2 dl maitoa
2 kananmunan keltuaista
1/2 dl sokeria
1 3/4 dl vehnäjauhoja
1/2 rkl (manteli)öljyä
1/2 appelsiinin kuori raastettuna
1/2 sitruunan kuori raastettuna
Kuumenna maitoa ja voita kattilassa kunnes voi sulaa. Vatkaa sillä aikaa munankeltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Kääntele jahot varovasti joukkoon. Lisää voi-maito-sekoitus vähän kerrallaan taikinaan, sekoita koko ajan. Lisää öljy ja sitrushedelmien kuoret. Paista lätyt.
Koristeeksi:
Appelsiinin lohkoja
Appelsiinin kuorta
Taita lätyt ensin puoliksi ja sitten vielä puoliksi. Lisää kastiketta lättyjen päälle ja koristele appelsiinin lohkoilla ja kuorisuiroilla.
Haastekirjat:
Ruokasuosikit sarjasta:
Jälkiruoat
Suklaa
Tapakset
Italia
Wokki
Leivonta
Ole Hyvä: Kotitaloutta 7. luokalle
Farang: Modernia aasialaista
Ruokatorstai
Löytöretki Intian keittiöihin
Helppo japanilainen keittiö
Ruokaa Ranskasta
Sakura - makujen kirsikka
Mmmm suklaa...
Wagamama
The Japanese Kitchen
Makeat ja suolaiset muffinssit
Basta! Italialaisen ruokakulttuurin ABC
Aglio & Olio - yksinkertaisen pastan A & O
Jamie Italiassa
Keitot
Kevyttä hyvää
Unelmakakut
Täydellä sydämellä
Keittis (itse tehty)
K-Supermarket: Kesäherkut
Kotikokki; Pasta
Parhaat piiraat
Bistro - Pariisin parhaat bistrot ja klassiset reseptit
Gourmet-ruokaa kahvinkeittimellä
Mutta se ei ollut jutun aihe, vaan että näppärästi keksimme yhdistää ranska-illalliseen keittokirjahaasteen, ja paistoimme jälkkäriksi crepês suzetet Bistro-kirjan ohjeella. Kyllä ne ranskalaiset on vaan taitavia. Näinkin yksinkertaisesta saa ihan käsittämättömän hyvää.
Ja nämä sopinevat myös hyvin ystävänpäivä-teemaan, letut on rakkautta! Hyvää ystävänpäivää kaikille!
4 isoa lättyä
Suzette-kastike:
1/4 dl sokeria
2 appelsiinin mehu
1 tl sitruunan mehua
4 rkl voita
2 cl Grand Marnier-likööriä (Me käytettyyn tämän sijaan Cointreauta, koska sitä saa Alkosta pienessä pullossa)
Sekoita sokeri, appelsiinimehu ja sitruunamehu pienessä kattilassa. Kiehauta ja keitä kokoon, kunnes kastiketta on jäljellä puolet alkuperäisestä (n. 10 min). Vatkaa voi joukkoon . Lisää likööri ja pidä lämpimänä tarjoiluun saakka.
Lätyt:
2 rkl voita
2 dl maitoa
2 kananmunan keltuaista
1/2 dl sokeria
1 3/4 dl vehnäjauhoja
1/2 rkl (manteli)öljyä
1/2 appelsiinin kuori raastettuna
1/2 sitruunan kuori raastettuna
Kuumenna maitoa ja voita kattilassa kunnes voi sulaa. Vatkaa sillä aikaa munankeltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Kääntele jahot varovasti joukkoon. Lisää voi-maito-sekoitus vähän kerrallaan taikinaan, sekoita koko ajan. Lisää öljy ja sitrushedelmien kuoret. Paista lätyt.
Koristeeksi:
Appelsiinin lohkoja
Appelsiinin kuorta
Taita lätyt ensin puoliksi ja sitten vielä puoliksi. Lisää kastiketta lättyjen päälle ja koristele appelsiinin lohkoilla ja kuorisuiroilla.
Haastekirjat:
Ruokasuosikit sarjasta:
Jälkiruoat
Suklaa
Tapakset
Italia
Wokki
Leivonta
Ole Hyvä: Kotitaloutta 7. luokalle
Farang: Modernia aasialaista
Ruokatorstai
Löytöretki Intian keittiöihin
Helppo japanilainen keittiö
Ruokaa Ranskasta
Sakura - makujen kirsikka
Wagamama
The Japanese Kitchen
Makeat ja suolaiset muffinssit
Basta! Italialaisen ruokakulttuurin ABC
Aglio & Olio - yksinkertaisen pastan A & O
Jamie Italiassa
Keitot
Kevyttä hyvää
Unelmakakut
Täydellä sydämellä
Keittis (itse tehty)
Kotikokki; Pasta
Parhaat piiraat
Gourmet-ruokaa kahvinkeittimellä
Tunnisteet:
Blinejä ja lettuja,
Jälkiruokia,
Keittokirjahaaste,
Ruoka
13.2.2013
Aurinkoa, mojitoja ja yhdeksän perunan alkupala
Äkkilähtö aurinkoon on kyllä ollut viime aikojen parhaimpia ideoita. Vaikka kohteeksi valikoitui tuikitavallinen ja turvallinen Kanarian saaret, auringon lämpimät säteet tuntuivat korvaamattomilta. Saari oli nimeltään Fuerteventura ja lomakohde Corralejo, joka on kasvanut pienestä kalastajakylästä vilkkaaksi lomakohteeksi. Kaikki palvelut oli suunnattu turisteille, hyvässä ja pahassa.
Muutama valopilkku kuitenkin kaiken sen ylikypsän pastan, mauttomien kastikkeiden ja pizzan keskeltä kuitenkin löytyi.
Belgialaisomistuksessa oleva Caspers tarjosi omien sanojensa mukaan kaupungin parhaat mojitot, ja meidän otannan mukaan oikeassa olivat. Muutkin drinkit olivat hyviä ja lisäksi listalla oli laaja valikoima belgialaisia oluita. Kannattaa käväistä jos satut sille suunnalle. Sijainti oli hieman syrjässä kaupungin humusta, mutta mojitot olivat sen arvoisia (ja meidän hotelli oli melkein vieressä).
Toinen hienous oli ihan rivi pasta/pizza/pihvi-paikassa alkupalaksi tarjoillut kanarialaiset perunat pikantin mojo-kastikkeen kanssa. Alkupalalautasella näitä perunoita oli yhdeksän (!). Käsittääkseni aluperin ruokalaji on muodostunut, kun kalastajat ovat keitelleet pottuja merivedessä, mutta nykyisin nämä tehdään keittämällä ihan tavallisessa vedessä ja sen jälkeen kuivaamalla potut uunissa suolapedillä. Mojo-kastike on myös jotain perinteistä, taidan ottaa siitä selvää tässä päivänä muutamana. Niin hyvää se oli.
Suurin valopilkku ja oikeinkin maittava ateria nautittin viimeisenä iltana El Andaluz-ravintolassa. Pöytävaraus paikkaan on pakollinen, pienessä ravintolassa kahdeksan pöytää täyttyy varauksista päiviä etukäteen.
Alkuun nautimme aperitiivit jossa oli cavaa sekoitettuna metsän marjoihin, eli ilmeisesti johonkin metsämarjalikööriin. Raikas ja hyvä aloitus illalle. Alkuruoaksi jaoimme annokset manchego-juustoa oliiviöljyllä ja tomaatti-avokaco-vuohenjuusto-trilogiaa. Lisäksi tarjoiltiin tuoretta leipää ja yrteillä marinoitua oliiviöljyä (aivan käsittämättömän maukasta). Pääruoaksi Hippi otti possua rosmariiniperunoilla ja tomaatilla ja pestolla. Itse otin päivän kalaa, joka tuona päivänä oli meriahventa. Lisäkkeinä oli maissia, tomaattia, rosmariiniperunoita ja yrttivoita. Oikeinkin maittavaa, kaikki maistui siltä miltä piti ja kala oli uinut vielä samana aamuna. Ruodot oli nypitty tarkasti pois ja kaikki oli kohdallaan. Kerrassaan maukasta.
Jälkkäriksi otimme vielä itävaltalaisen omistajan äidin reseptillä tehtyä pähkinäkakkua, kermavaahtoa, vaniljajätskiä ja karamellisoituja manteleita. Kakku oli kuohkea eikä ollenkaan niin raskas, kuin kirjoitettuna voisi olettaa.
Lisäksi vielä kahvit ja lasku viineineen oli reilu kahdeksankymppiä tippeineen. Joka pennin arvoista ja kannattaa tehdä varaus ajoissa jos sille suunnalle sattuu.
Muutama valopilkku kuitenkin kaiken sen ylikypsän pastan, mauttomien kastikkeiden ja pizzan keskeltä kuitenkin löytyi.
Belgialaisomistuksessa oleva Caspers tarjosi omien sanojensa mukaan kaupungin parhaat mojitot, ja meidän otannan mukaan oikeassa olivat. Muutkin drinkit olivat hyviä ja lisäksi listalla oli laaja valikoima belgialaisia oluita. Kannattaa käväistä jos satut sille suunnalle. Sijainti oli hieman syrjässä kaupungin humusta, mutta mojitot olivat sen arvoisia (ja meidän hotelli oli melkein vieressä).
Toinen hienous oli ihan rivi pasta/pizza/pihvi-paikassa alkupalaksi tarjoillut kanarialaiset perunat pikantin mojo-kastikkeen kanssa. Alkupalalautasella näitä perunoita oli yhdeksän (!). Käsittääkseni aluperin ruokalaji on muodostunut, kun kalastajat ovat keitelleet pottuja merivedessä, mutta nykyisin nämä tehdään keittämällä ihan tavallisessa vedessä ja sen jälkeen kuivaamalla potut uunissa suolapedillä. Mojo-kastike on myös jotain perinteistä, taidan ottaa siitä selvää tässä päivänä muutamana. Niin hyvää se oli.
Suurin valopilkku ja oikeinkin maittava ateria nautittin viimeisenä iltana El Andaluz-ravintolassa. Pöytävaraus paikkaan on pakollinen, pienessä ravintolassa kahdeksan pöytää täyttyy varauksista päiviä etukäteen.
Alkuun nautimme aperitiivit jossa oli cavaa sekoitettuna metsän marjoihin, eli ilmeisesti johonkin metsämarjalikööriin. Raikas ja hyvä aloitus illalle. Alkuruoaksi jaoimme annokset manchego-juustoa oliiviöljyllä ja tomaatti-avokaco-vuohenjuusto-trilogiaa. Lisäksi tarjoiltiin tuoretta leipää ja yrteillä marinoitua oliiviöljyä (aivan käsittämättömän maukasta). Pääruoaksi Hippi otti possua rosmariiniperunoilla ja tomaatilla ja pestolla. Itse otin päivän kalaa, joka tuona päivänä oli meriahventa. Lisäkkeinä oli maissia, tomaattia, rosmariiniperunoita ja yrttivoita. Oikeinkin maittavaa, kaikki maistui siltä miltä piti ja kala oli uinut vielä samana aamuna. Ruodot oli nypitty tarkasti pois ja kaikki oli kohdallaan. Kerrassaan maukasta.
Jälkkäriksi otimme vielä itävaltalaisen omistajan äidin reseptillä tehtyä pähkinäkakkua, kermavaahtoa, vaniljajätskiä ja karamellisoituja manteleita. Kakku oli kuohkea eikä ollenkaan niin raskas, kuin kirjoitettuna voisi olettaa.
Lisäksi vielä kahvit ja lasku viineineen oli reilu kahdeksankymppiä tippeineen. Joka pennin arvoista ja kannattaa tehdä varaus ajoissa jos sille suunnalle sattuu.
Tunnisteet:
fiiliksiä,
Matkoilta,
Ravintolat,
Ruoka
4.2.2013
1.2.2013
Ravintola Suola
Rämmimme lumimyrskyn läpi Ravintola Suolaan, joka tarjoilijan mukaan oli uusimassa listaansa. Lihapullat olivat jo kohdillaan, kastikkeet ja dipit kuulemma uusittavien listalla. Suolan filosofia perustuu New Yorkissakin trendikkäisiin lihapulliin. Listalla oli kolmennäköisiä pullia; meat, mausteisempi pork ja veggie.
Pullia sai tilata pienen sämpylän välissä (slider), ison sämpylän välissä 3 kpl (heroes) tai erikseen ja koota lisukkeet eri listalta. Minä päädyin veggie-heroon ja Hippi söi meat-heron. Veggien välissä oli pullien lisäksi baba ganoush-tahnaa ja mummonkurkkuja. Ennen annosten saapumista pöytään, tuotiin eteemme kipot sitruunavettä käsien pesua varten, ja selitettiin miten leivät kannattaa syödä. Aika kiva. Pullat ja leipä oli oikeinkin maittavia, ja pisteet kotiin siitä että resepti oli oikeasti itse kehitetty, ja pullat oli oikeim maittavia. Myös baba ganoush (eli munakoisotahna) oli maistuvaa, mutta ehkä jonkun lisäkastikkeen annos olisi vaatinut.
Jälkkäriksi otimme kahvi-suklaa-pallot, joka oli oikein suklainen ja maittava. Vähän jäi kutkuttamaan myös laku-tyrni-pallo, joka oli käyntikerrallamme loppu.
Lasku illalta oli kohtuullinen reilu neljäkymppiä kahdelta, sisältäen herot, jälkkärit, yhden oluen ja lasin viiniä. Tarjoilija oli reipas, ystävällinen ja oikeasti tiesi mitä listalla oli. Tosin meidän seurueen (8 hlö) lisäksi ravintolassa salin puolella ei ollut ketään, kabinetin puolella oli yksi isompi seurue. Toivottavasti ihmiset löytävät ravintolan, koska ruoka oli vallan kelpo lisä Helsingin ravintolatarjontaan.
Illan päätteeksi riensimme vielä Jarkko Martikaisen ja Riston keikalle Looseen.
Pullia sai tilata pienen sämpylän välissä (slider), ison sämpylän välissä 3 kpl (heroes) tai erikseen ja koota lisukkeet eri listalta. Minä päädyin veggie-heroon ja Hippi söi meat-heron. Veggien välissä oli pullien lisäksi baba ganoush-tahnaa ja mummonkurkkuja. Ennen annosten saapumista pöytään, tuotiin eteemme kipot sitruunavettä käsien pesua varten, ja selitettiin miten leivät kannattaa syödä. Aika kiva. Pullat ja leipä oli oikeinkin maittavia, ja pisteet kotiin siitä että resepti oli oikeasti itse kehitetty, ja pullat oli oikeim maittavia. Myös baba ganoush (eli munakoisotahna) oli maistuvaa, mutta ehkä jonkun lisäkastikkeen annos olisi vaatinut.
Jälkkäriksi otimme kahvi-suklaa-pallot, joka oli oikein suklainen ja maittava. Vähän jäi kutkuttamaan myös laku-tyrni-pallo, joka oli käyntikerrallamme loppu.
Lasku illalta oli kohtuullinen reilu neljäkymppiä kahdelta, sisältäen herot, jälkkärit, yhden oluen ja lasin viiniä. Tarjoilija oli reipas, ystävällinen ja oikeasti tiesi mitä listalla oli. Tosin meidän seurueen (8 hlö) lisäksi ravintolassa salin puolella ei ollut ketään, kabinetin puolella oli yksi isompi seurue. Toivottavasti ihmiset löytävät ravintolan, koska ruoka oli vallan kelpo lisä Helsingin ravintolatarjontaan.
![]() |
| Jarkko Martikainen |
Tunnisteet:
Ravintolat,
Ruoka
29.1.2013
Naisen suudelma
Keittokirjahaaste etenee, ja nyt haimme keittokirjasta helpon reseptin sunnuntai-jälkkäriksi. Nämä olivat vähän kuin lusikkaleipiä, mutta suklaatäytteellä. Tämä ohje löytyi Mmm suklaa...-kirjasta.
Uskallanko edes myöntää, että löysin vielä yhden keittokirjan hyllystä, ja taisi alennusmyynnistäkin yksi kirja tarttua matkaan...
8 pikkuleipää
165 g voita
0,6 dl sokeria
1 keltuainen
60 g mantelijauhetta
1,6 dl vehnäjauhoja
25 g tummaa suklaata
Vaahdota voi ja sokeri. Lisää keltuainen ja sekoita. Sekoita jauhot joukkoon. Muotoile taikinasta pallo ja laita taikina kelmun sisällä jääkaappiin vetäytymään pariksi tunniksi.
Jaa taikia osiin ja pyörittele palloiksi. Paista 160°C (Kaasu 2) n. 25 min. Jäähdytä. Sulata suklaa ja hosta lusikallinen suklaata joka toisen keksin pohjalle. Nosta toinen keksi kanneksi. Jos suklaa valuu ja sottaa, niin sitä kannattaa jäähdyttää jääkapissa ettei se olisi niin valuvaa.
Haastekirjat:
Ruokasuosikit sarjasta:
Jälkiruoat
Suklaa
Tapakset
Italia
Wokki
Leivonta
Ole Hyvä: Kotitaloutta 7. luokalle
Farang: Modernia aasialaista
Ruokatorstai
Löytöretki intian keittiöihin
Helppo japanilainen keittiö
Ruokaa Ranskasta
Sakura - makujen kirsikka
Mmmm suklaa...
Wagamama
The Japanese Kitchen
Makeat ja suolaiset muffinssit
Basta! Italialaisen ruokakulttuurin ABC
Aglio&Olio - yksinkertaisen pastan A&O
Jamie Italiassa
Keitot
Kevyttä hyvää
Unelmakakut
Täydellä sydämellä
Keittis (itse tehty)
K-Supermarket: Kesäherkut
Kotikokki; Pasta
Parhaat piiraat
Uudet:
Bistro - Pariisin parhaat bistrot ja klassiset reseptit
Gourmet-ruokaa kahvinkeittimellä
Uskallanko edes myöntää, että löysin vielä yhden keittokirjan hyllystä, ja taisi alennusmyynnistäkin yksi kirja tarttua matkaan...
8 pikkuleipää
165 g voita
0,6 dl sokeria
1 keltuainen
60 g mantelijauhetta
1,6 dl vehnäjauhoja
25 g tummaa suklaata
Vaahdota voi ja sokeri. Lisää keltuainen ja sekoita. Sekoita jauhot joukkoon. Muotoile taikinasta pallo ja laita taikina kelmun sisällä jääkaappiin vetäytymään pariksi tunniksi.
Jaa taikia osiin ja pyörittele palloiksi. Paista 160°C (Kaasu 2) n. 25 min. Jäähdytä. Sulata suklaa ja hosta lusikallinen suklaata joka toisen keksin pohjalle. Nosta toinen keksi kanneksi. Jos suklaa valuu ja sottaa, niin sitä kannattaa jäähdyttää jääkapissa ettei se olisi niin valuvaa.
Haastekirjat:
Ruokasuosikit sarjasta:
Jälkiruoat
Suklaa
Tapakset
Italia
Wokki
Leivonta
Ole Hyvä: Kotitaloutta 7. luokalle
Farang: Modernia aasialaista
Ruokatorstai
Löytöretki intian keittiöihin
Helppo japanilainen keittiö
Ruokaa Ranskasta
Sakura - makujen kirsikka
Wagamama
The Japanese Kitchen
Makeat ja suolaiset muffinssit
Basta! Italialaisen ruokakulttuurin ABC
Aglio&Olio - yksinkertaisen pastan A&O
Jamie Italiassa
Keitot
Kevyttä hyvää
Unelmakakut
Täydellä sydämellä
Keittis (itse tehty)
Kotikokki; Pasta
Parhaat piiraat
Uudet:
Bistro - Pariisin parhaat bistrot ja klassiset reseptit
Gourmet-ruokaa kahvinkeittimellä
Tunnisteet:
Keittokirjahaaste,
Pikkuleipiä ja piparkakkuja,
Ruoka,
Suklaasta
28.1.2013
Perjantai-iltapäivän kuohuviinit Sunnissa
Joskus elämä on juhlaa, ja siltä se tuntui perjantaina kun suuntasin äidin kanssa myöhäiselle lounaalle ja kuohuviinille ravintola Sunniin Senaatintorin laitamille.
Helsingistä oli muuten aika vaikea löytää ravintolaa, joka tarjoaisi jotain säädyllistä purtavaa kolmen hujakoilla, silloin kun lounas on jo päättynyt mutta illan serviisi ei vielä alkanut. No Sunn tarjosi, ja sinne sitten.
Tilasimme molemmat manteligratinoitua lohta, ja lisuikkeiksi valitsimme vihreän salaatin Mimosa-kastikkeella ja sen kuuluisan juuriselleripyreen. Kaikki oli hyvää, ja mukava yllätys oli, että lisukkeet tarjoiltiin erillisissä kipossa, niin niitä oli helppo jakaa ja maistella ristiin. Siitä huomaa, että ruoka tekee oikeasti vaikutuksen, että seuraavana päivänä perheillallisella oli tarjolla sekä juuriselleripyrettä että Mimosa-kastiketta.
Jälkkäriksi otettiin espressot ja minä suklaafondantin ja äiti omena-kinuski-marenkileivoksen. Fondant on hyvää, omenaleivos keskinkertainen.
Ruoka oli hyvää, mutta palvelussa oli reilusti parantamisen varaa. Huomasi, että olimme "ei mihinkään aikaan" liikenteessä, ja pöytämme ei oikein kuulunut kenenkään vastuulle. Tilausten tekoa saatiin odottaa, vaikka ruoka tulikin nopeasti, paitsi jälkkärit, joiden tilaamista odottelimme ensin vartin, ja itse jälkkäreitä yli puoli tuntia. Sanoinko jo että olimme ainoat asiakkaat ja tarjoilijoita oli ainakin viisi?
Mutta toivottavasti homma pelaa normaaliin ruoka-aikaan, koska ruoka oli hintansa arvoista, paikka hyvä ja maisemat komeat.
Helsingistä oli muuten aika vaikea löytää ravintolaa, joka tarjoaisi jotain säädyllistä purtavaa kolmen hujakoilla, silloin kun lounas on jo päättynyt mutta illan serviisi ei vielä alkanut. No Sunn tarjosi, ja sinne sitten.
Tilasimme molemmat manteligratinoitua lohta, ja lisuikkeiksi valitsimme vihreän salaatin Mimosa-kastikkeella ja sen kuuluisan juuriselleripyreen. Kaikki oli hyvää, ja mukava yllätys oli, että lisukkeet tarjoiltiin erillisissä kipossa, niin niitä oli helppo jakaa ja maistella ristiin. Siitä huomaa, että ruoka tekee oikeasti vaikutuksen, että seuraavana päivänä perheillallisella oli tarjolla sekä juuriselleripyrettä että Mimosa-kastiketta.
Jälkkäriksi otettiin espressot ja minä suklaafondantin ja äiti omena-kinuski-marenkileivoksen. Fondant on hyvää, omenaleivos keskinkertainen.
Ruoka oli hyvää, mutta palvelussa oli reilusti parantamisen varaa. Huomasi, että olimme "ei mihinkään aikaan" liikenteessä, ja pöytämme ei oikein kuulunut kenenkään vastuulle. Tilausten tekoa saatiin odottaa, vaikka ruoka tulikin nopeasti, paitsi jälkkärit, joiden tilaamista odottelimme ensin vartin, ja itse jälkkäreitä yli puoli tuntia. Sanoinko jo että olimme ainoat asiakkaat ja tarjoilijoita oli ainakin viisi?
Mutta toivottavasti homma pelaa normaaliin ruoka-aikaan, koska ruoka oli hintansa arvoista, paikka hyvä ja maisemat komeat.
Tunnisteet:
Ravintolat,
Ruoka
27.1.2013
Etiopialainen linssipata
Kuningatar Saba on tarjonnut viimeaikaisista ravintoloista ehkä mieleenpainuvimmat maut, ja yritimme itse päästä samoille linjoille tämän linssipadan kanssa. Ohje on napattu Pippurimylly-blogista, mutta muutamia muutoksia teimme siihen, lähinnä nesteen määrän kanssa.
Tämä oli vallan maistuvaa, tulista ja lämmittävää. Oikeasti etiopialaiset eivät söisi tätä riisin kanssa, vaan injera-lättyjen. Mutta koska mun lettujen onnistumisesta ei ollut mitään takeita, keittelin riisin lisukkeeksi. Ja lätyt tein tattari- ja vehnäjauhon sekoituksesta, koska teff-jauho ei kuulu kaappimme perusvarustukseen.
Jonkin verran tätä ruokaa pitää suunnitella, berberi-tahnan valmistuminen kestää parikin vuorokautta, lättyjen taikinaa seisotin vuorokauden. Lättyjen ohjetta en nyt tähän kirjoita koska se vaatii vielä "hieman" kehittämistä. Pääpiirteittäin lettuihin tuli vettä, tattarijauhoa, vehnäjauhoa ja kuivahiivaa. Seisotin seosta vuorokauden lämpimässä välillä sekoittaen. Ennen paistoa lisäsin vielä suolaa ja hieman lisää jauhoja, jotta ssain paremman koostumuksen. Paistoin lätyt miedolla lämmöllä öljyssä.
Sitten itse ohjeeseen. Puolitin Pippurimyllyn ohjeen, ja silti tahnaa tuli useampaakin pataan. Käytin tätä myös varsin mainioon pinaatti-kikherne-curryyn.
Berberi-tahna
1 pieni punasipuli
3 yksikyntistä valkosipulia
pala tuoretta inkivääriä
0,5 dl paprikajauhetta
1 rkl chiliä
1 rkl cayennepippuria
1 tl suolaa'
0,75 dl viiniä
1 tl kardemummaa
1 tl jauhettuja korianterin siemeniä
0,5 tl kanelia
0,5 tl neilikkaa
0,5 tl juustokuminaa
1,5 dl tomaattipyrettä
0,25 dl vettä
1 rk rypsiöljyä
Kuori ja paloittele sipuli, inkivääri ja valkosipuli. Laita ne kattilaan. Lisää paprikajauhe, chili, cayennepppuri, suola, viini ja 0,5 dl tomaattipyrettä. Sekoita ja jätä huoneenlämpöön kypsymään 1-2 vuorokaudeksi.
Paahda loput mausteet pannulla ilman rasvaa kunnes ne höyryävät. Sekoita mausteet berberitahnaan ja nosta kattila liedelle. Lämmitä jatkuvasti hämmentäen kunnes seos höyryää. Lisää loput tomaattipyreestä ja vesi. Sekoita ja kypsyttele matalalla lämmöllä 15-20 minuuttia. Varo ettei tahna pala pohjaan. Lisää öljy ja sekoita. Anna tahnan jäähtyä kattilassa.
Laita tahna hyvin pestyyn purkkiin ja säilytä jääkaapissa.
Linssipata
1 pieni sipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
1 rkl berberi-tahnaa
0,5 tl inkivääriä
suolaa
öljyä
1 prk punaisia linssejä (esim. Go green)
Silppua sipulit ja kuullota öljyssä. Lisää berberi-tahna ja inkivääri. Sekoita. Lisää linssit ja pari kolme desiä vettä. Sekoita ja keitä pata kasaan (15-20 min).
Tämä oli vallan maistuvaa, tulista ja lämmittävää. Oikeasti etiopialaiset eivät söisi tätä riisin kanssa, vaan injera-lättyjen. Mutta koska mun lettujen onnistumisesta ei ollut mitään takeita, keittelin riisin lisukkeeksi. Ja lätyt tein tattari- ja vehnäjauhon sekoituksesta, koska teff-jauho ei kuulu kaappimme perusvarustukseen.
Jonkin verran tätä ruokaa pitää suunnitella, berberi-tahnan valmistuminen kestää parikin vuorokautta, lättyjen taikinaa seisotin vuorokauden. Lättyjen ohjetta en nyt tähän kirjoita koska se vaatii vielä "hieman" kehittämistä. Pääpiirteittäin lettuihin tuli vettä, tattarijauhoa, vehnäjauhoa ja kuivahiivaa. Seisotin seosta vuorokauden lämpimässä välillä sekoittaen. Ennen paistoa lisäsin vielä suolaa ja hieman lisää jauhoja, jotta ssain paremman koostumuksen. Paistoin lätyt miedolla lämmöllä öljyssä.
Sitten itse ohjeeseen. Puolitin Pippurimyllyn ohjeen, ja silti tahnaa tuli useampaakin pataan. Käytin tätä myös varsin mainioon pinaatti-kikherne-curryyn.
Berberi-tahna
1 pieni punasipuli
3 yksikyntistä valkosipulia
pala tuoretta inkivääriä
0,5 dl paprikajauhetta
1 rkl chiliä
1 rkl cayennepippuria
1 tl suolaa'
0,75 dl viiniä
1 tl kardemummaa
1 tl jauhettuja korianterin siemeniä
0,5 tl kanelia
0,5 tl neilikkaa
0,5 tl juustokuminaa
1,5 dl tomaattipyrettä
0,25 dl vettä
1 rk rypsiöljyä
Kuori ja paloittele sipuli, inkivääri ja valkosipuli. Laita ne kattilaan. Lisää paprikajauhe, chili, cayennepppuri, suola, viini ja 0,5 dl tomaattipyrettä. Sekoita ja jätä huoneenlämpöön kypsymään 1-2 vuorokaudeksi.
Paahda loput mausteet pannulla ilman rasvaa kunnes ne höyryävät. Sekoita mausteet berberitahnaan ja nosta kattila liedelle. Lämmitä jatkuvasti hämmentäen kunnes seos höyryää. Lisää loput tomaattipyreestä ja vesi. Sekoita ja kypsyttele matalalla lämmöllä 15-20 minuuttia. Varo ettei tahna pala pohjaan. Lisää öljy ja sekoita. Anna tahnan jäähtyä kattilassa.
Laita tahna hyvin pestyyn purkkiin ja säilytä jääkaapissa.
Linssipata
1 pieni sipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
1 rkl berberi-tahnaa
0,5 tl inkivääriä
suolaa
öljyä
1 prk punaisia linssejä (esim. Go green)
Silppua sipulit ja kuullota öljyssä. Lisää berberi-tahna ja inkivääri. Sekoita. Lisää linssit ja pari kolme desiä vettä. Sekoita ja keitä pata kasaan (15-20 min).
Tunnisteet:
Arkiruokaa,
Linssejä ja papuja,
Pataruokia,
Ruoka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



























