Kissoja, musiikkia ja hyvää ruokaa Tallinnassa

Viime viikonloppuna suuntasin tyttökaverini kanssa nokan kohti Tallinnaa. Matkan tarkoitus oli teini-idolimme Roxeten konsertti, mutta lähes yhtä tärkeää oli hyvä ruoka, tallustelu kaupungilla, kuohuviini, pienimuotoinen shoppailu, kissakahvila Nurri ja tietysti kuulumisten vaihto oikein pitkän kaavan mukaan. Jo yksi pieni irtiotto hektisen ja stressaavan arjen keskellä tekee ihmeitä, sielulle ja ruumiille.

Sunnuntain lounaalle kolkuttelimme vanhan tutun Sfäärin ovia, mutta ilman varausta ei ollut mitään asiaa sisälle. Pienen harhailun jälkeen osuimme Platz-ravintolaan, joka täytti lounastarpeemme paremmin kuin hyvin. Sieniravioili oli oikein kelvollinen lounas, ja suuri plussa siitä, ettei raviolia ollut hukutettu kermaan, vaan kirkas kastike antoi hyvin tilaa sienien omalle maulle. Koska kyse oli tyttöjen humputtelureissusta, ruokajuomaksi tilattiin samppanjaa. Myös seuralaisen kana kuskusilla oli kuulemma maittavaa.

Illalle olimme varanneet pöydän Lusikas-ravintolasta, joka sijaitsi vanhan kaupungin laidalla. Alkuun tilasimme "viinin viereen"-listalta juustoja sekä snack-lautasen. Ihanat juustot, herkulliset hillot ja tuoreet tahnat olivatkin täydellinen aloitus illalle. Pääruoaksi minä söin ruijanpallasta hernesoseella ja ystäväni nautaa tryffelimuusilla. Molemmat oikein hyviä, mutta jäivät hieman loistavien alkupalojen varjoon. Jälkkärille ei ollut tilaa eikä aikaa, mutta espressot nautittiin trendikkästi purkista. Lasku kahdelta hengeltä yhden viinipullon kera tippeineen oli 45€/nuppi, joten varsin kohtuuhintaista nautiskelua.

Illan kruunasi Roxette, ja hoteista hotein (edelleen) Per Gessle. Saku Suurhallissa homma toimi, mihinkään ei tarvinnut jonottaa ja taksikin saatiin pienen pähkäilyn jälkeen takaisin. Illan kruunasi vanha klassikko; Tallinan Depeche Mode-baari.

Seuraavana päivänä kömmimme aamiaisen ja pienen shoppailukierroksen jälkeen Kissakahvila Nurriin. Salaatti oli kelvollinen ja kissat täydellisiä. Yksi tietty pesukarhu-häntä tarttui erityisesti mieleen. Kannattaa käydä rapsuttelemassa. 

iPhonen askelmittari näytti kahden päivän jälkeen 30 kilometriä, jalat muussina ja sydän täynnä ystävyyttä ja naurua. Niistä on parhaat retket tehty.

Isänpäiväbrunssi

Olemme jo monena vuonna viettäneet isänpäivää brunssin merkeissä. On kiva kokoontua vaihtelevalla porukalla jonkun luokse, ja kukin tuo omat tuomisensa. Näin kenellekään ei muodostu liikaa vastuuta järjestelyistä ja kaikki voivat nauttia ihanasta ruoasta ja samppanjasta. Tänä vuonna kokoonnuimme vanhemmilleni, ja pöytä oli täynnä herkkuja. Kivana yksityiskohtana oli tänä vuonna valmiiksi tehehdyt pienet leivät sekä kaiverrettu vesimeloni.

Toast skagen
Tomaatti-mozzarellaleipä
Kylmäsavulohileipä
Anjovisleipä
Emmental
Gryere
Brie
Vadelmahillo
Macadamia-pähkinöitä
Saksanpähkinöitä
Tomaattisalaatti
Vesimeloni
Banaani-lakkasmoothie
Luomumunia
Cantadou-juustolla täytetyt taatelit
Mustikkapannukakkuja
Suklaata
Kahvia
Samppanjaa

Skagenista tulee parasta kun smetanan vaihtaa happukööriin.

Taatelit sopivat hyvin myös jouluun.

Omalla vastuullani oli tänä vuonna salaatti. Marinoin perussalaattipohjan päälle tomaatteja (balsamico, suola, pippuri, sokeri, oliiviöljy) sekä punasipulia (valkoviinietikka, suola, sokeri, oliiviöljy). Lisäksi salaatissa oli avocadoa ja päälle paahdettiin pinjansiemeniä. Kastikkeena toimi marinadien lisäksi pistaasipesto (Basilikaa, parmesania, pistaasipähkinöitä, pippuria, sitruunaa).

Jälkkäriksi riitti pieni pala suklaata. Suklaat ovat kotoisin Tampereelta

Ihan itse tein, ensimmäinen (muttei viimeinen) hedelmäkaiverrus

Tummasuklaa-vadelma-jogurttikakku

Tapsin itseni kauhan varresta viikonloppuna, kun isäni vienosti toivoi kakkuyllätystä äitini 61-vuotis illalliselle. Aika piakkoin sain vision kosteasta ja tummasta, mutta jugurttisen raikkaasta vadelmakakusta, ja sillähän sitä sitten mentiin. Vaikka tämä oli äidin kakku, niin varmasti isätkin ilahtuvat kakusta tulevana isänpäivänä.

Pohjaksi tein jostain netistä löytyneet suklaakakkupohjan, mutta ainakin itselläni siitä tuli niin murenevaa ja mahdotonta työstää, joten en julkaise tässä sitä reseptiä. Korvikkeeksi käy hyvin tämä tuttu ja turvallinen erilainen suklaakakkupohja, jota olen tehnyt useasti. Välissä oli kermavaahdosta ja turkkilaisesta jogurtista tehty vaahto, ja tuoreita vadelmia. Päällä oli suklaakuorrute, johon käytin 1 dl kuohukermaa ja 130g Fazerin tummasuklaata (47%). Määrä riitti hyvin kuorruttamaan tuollaisen pikkukakun. Koristeena marsipaaniruusu, valkosuklaata ja tuoreita vadelmia.

Talven hittikeitto: Pho

Jos olisin ennustaja, niin veikkaisin talven hittikeitoksi vietnamilaista phota. Kunhan jaksaa liemen keitellä, niin loppu on nopea ja liemestä riittää moneksi päiväksi. Vietnamissa tätä syödään päivittäin, ja en epäile ollenkaan, niin koukuttava rapeiden vihannesten ja maukkaan liemen yhdistelmä on. Itse tein vegaanisen version, lihan ystävä lisää liemeen luun tai kaksi antamaan makua, tai vaikka nautaa täytteeksi. Ohuet siivut kypsyvät kiehuvassa liemessä itsekseen.

Kasvissyöjän täytteeksi käy esimerkiksi tofu, avocado, sienet, paksoi ja kevätsipuli, valitse mieleisesi! Ehdottomia on kuitenkin päälle ripoteltavat thai/kanelibasilika, korianteri ja tuore chili. Lisäksi loraus tuoretta limeä, ja itse tehostin chilin poltetta vielä tilkalla sriracha-kastiketta.

Pho:

Liemi:

2-3 litraa vettä
1 punasipuli
1 valkosipulin kynsi
reilu pala tuoretta inkivääriä
2 kasvisliemikuutiota
2 tähtianista
1 kanelitanko
3-4 kardemumman kotaa
1 tl fenkolin siemeniä
3 laakerin lehteä
1 tl muskottipähkinää
1 rkl soijaa/ ripaus suolaa/ 1 tl kalakastiketta

Mittaa kaikki aineet suolaa lukuunottamatta kattilaan ja anna kiehua hiljalleen 2-3 tuntia. Jos tuntuu että liemi hupenee liiaksi, lisää hieman vettä. Lisää suola liemeen loppuvaiheessa. Maista.

Täytteet:
Lasinuudeleita
Tofua
Ituja
Paksoi
Kanelibasilika
Korianteri
Lime
Punainen chili

Keitä nuudelit ohjeen mukaan. Paista tofu. Nosta kulhon pohjalle nuudelit, paistettu tofu, viipaloitu paksoi ja idut. Kaada liemi päälle. Ripottele päälle viipaloitua chiliä oman maun mukaan, ja tuoreita yrttejä. Viimeistele limellä.

Gluteeniton rapupiirakka

Näin pitkähkön kokkaustauon jälkeen aloitin varovasti muiden resepteillä. Uusimmassa Glorian Ruoka ja Viinissä oli herkullisen kuuloinen rapupiirakan ohje. Ihan ohjeen mukaan ei (tietenkään) menty vaan muutettiin piirakka gluteenittomaksi ja muutenkin ihan vähän tuunattiin. Tämä olikin maukas ja helppo, ja koristeltuna kauniskin. Ehkä tämä into taas tästä lähtee.

Pohja:
2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
75 g voita
1/4 dl kylmää vettä

Hiero voi jauhoihin ja suolaan, lisää vesi. Taputtele piirakkavuokaan ja esipaista herneiden (tms. painojen) alla 200°C n. 10 min.

Täyte:
1/2 punasipuli
1 valkosipuin kynsi
öljyä paistamiseen
170 g ravun pyrstöjä
2 kananmunaa
3/4 prk creme fraichea
1 dl maitoa
ripaus suolaa
50 g emmental-raastetta

Viipaloi sipuli puolikkaiksi renkaiksi, viipaloi valkosipuli ja paista sipulit öljyssä pehmeäksi. Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki. Lisää creme fraiche ja maito, mausta suolalla makusi mukaan. Laita sipulit esipaistetun pohjan päälle, lisää ravut. Kaada neste päälle ja viimeiseksi ripottele juusto. Paista n. 25 min 200°C kunnes täyte on hyytynyt ja saanut hieman väriä.

Koristelu:
muutama siivu kylmäsavulohta
iso lusikallinen mätiä/ merilevämätiä
loput creme fraichesta

Anna piirakan jäähtyä hieman ennen koristelua. Nostele creme fraiche okareiksi piirakan päälle, kiepauta lohisiivut ruusukkeiksi ja viimeistele mädillä.

Seesamnäkkäri

Eilen vietimme jo neljättä kierrosta meidän "Älä arvostele mun illallista"-tapahtumaa. Tällä kertaa olimme arponeet jokaiselle maan sekä adjektiivin. Minun kohdalle osui hyväntuulinen Ruotsi, joten suuntasin katseen länsinaapuriin, ja aika pian menu alkoi olla kasassa. Tuikitavallisia arkiruokia pienellä uudella twistillä.

Tilli-sitruunasnapsi oli parempaa kuin ainesosat antoivat ymmärtää, ja varmasti ensi juhannuksena nähdään pöydässä uusien perunoinen seurana. Resepti oli täältä. Hernekeitto oli ranskalainen Creme ninon, jonka seuraan paistoin näkkäriä. Juomaksi tarjoiltiin ruotsalaisen perinteen mukaan punssia. Pääruoaksi oli linssipullia ja puikulamuussia hollandaise-kastikkeella ja jälkkäriksi tietysti prinsessakakku.

Seesamnäkkileipä; kaksi pellillistä

3 dl vettä
1 rkl hunajaa
1 tl suolaa
2 dl ruisjauhoja
3-4 dl vehnäjauhoja
6 g kuivahiivaa

Päälle
muutama rosmariinin lehti
seesaminsiemeniä

Sekoita lämpimään veteen hunaja ja suola. Sekoita hiiva ruisjauhoijin ja lisää ne nesteeseen. Lisää vehnäjauhot muutamassa osassa, taikina saa jäädä aika löysäksi, mutta leivottavaksi. Nostata taikinaa vedottomassa paikassa n. 30 min. Jaa taikina kahtia ja kauli toinen puoli leivinpaperille lättänäksi. Kauli seesaminsiemenet ja rosmariini pintaan kiinni. Paista 250 °C uunissa n. 10 min, kunnes näkkäri hieman ruskistuu reunoilta. Jäähdytä tasaisella alustalla. Näkkäri kovettuu vielä jäähtyessään. Voit tehdä näkkäristä myös suoraan annospaloja ja kaulia taikinan useassa osassa.

Syksy mökillä

Kesäloma jäi tänä(kin) vuonna välistä, joten karkasin ensimmäisen mahdollisuuden tullen mökille. Viikko mökillä ilman virikkeitä tekee ihmeitä. Päiväohjelmaan kuului saaren tarkastaminen uusien kanttarellien varalta, saunan lämmitys, perunoiden pesu, tiskaus ja palapelin teko. Tätä toistettiin seitsemän päivää. Jo siinä pahempikin stressi laukeaa kun ehtii mietiskellä kaikki askarruttamaan jääneet asiat halki.

Tänään kun palasin töihin niin useampikin taho arvuutteli mitä mulle on käynyt. Uudet hiukset? Rusketus? Silmälasit? Huulipuna? Ei, mä olin mökillä *sydän*

Kanttarelli-vuohenjuustopasta

Kanttarellit on parasta mitä metsä voi tarjota. Helppo (tumpelonkin) tunnistaa, matoja ei juuri lainkaan ja makuhan on ihan omaa luokkaansa. Hippi ei sienistä ymmärrä, joten lähes aina kun olen yksin kotona, on ruokalistalla sieniä jossain muodossa. Näin syksyisin jos en ole mökillä poimimassa saunapolun varresta päivän sienisaalista, niin supermarketin sienitarjonta on tarkassa syynissä. Meillä ei sienä juurikaan säilötä vaan koko sato siirtyy usein mahdollisimman nopeasti metsästä paistinpannun kautta mahaan.

Perinteinen kermakastike on tietysti jees, mutta mitä enemmissä määrin olen alkanut hylkiä kaikkia kermakastikkeita ja kehittelen vähän erilaisia tapoja syödä sieniä. Tämä pasta syntyi sattumalta, niin kuin parhaat reseptit yleensäkin. Kaapissa oli vuohenjuuston jämät ja Hippi illan töissä. Sen jälkeen tätä on tehty useastikin ihan tarkoituksella.

Kanttarelli-vuohenjuustopasta

Kanttarelleja
Valkosipulin kynsi
Pieni sipuli
Nokare
Suolaa
Pippuria
Chiliä
Pehmeää vuohenjuustoa
Parmesania tarjoiluun
Pastaa

Keitä pasta ohjeen mukaan napakaksi. Pilko sipuli ja valkosipuli ja kuullota ne voissa. Putsaa sienet ja rouhi niitä hieman pienemmiksi. Lisää sienet pannuun. Pasita miedolla lämmöläl kunnes neste irtoaa sienistä, ja imeytyy takaisin. Mausta.
Sekoita paistinpannulla/kattilassa valutettu pasta, sienipaistos ja vuohenjuusto. Tarjoa heti parmesan-raasteen kanssa.

Ihana valkoinen kesäkurpitsapizza

Meidän ainoa kesäkurpitsan taimi tuottaa kurpitsaa siihen malliin, että ihan tosissaan saa keksiä niille käyttötarkoituksia. Bongasin Suolaa ja Hunajaa-blogista herkullisen kuuloisen kesäkurpitsapizzan ohjeen, ja sitä meillä tarjoiltiin lauantaina.

Tärkeintä pizzassa on hyvä juusto ja itsetehty pesto.  Meidän pizzapohjan resepti ei ole vielä ihan julkaisukunnossa, mutta niitä on netti pullollaan.

Pesto:
Ruukku basilikaa
Kourallinen pähkinöitä/pinjansiemeniä/paahdettuja kikherneitä
1 valkosipulin kynsi
kourallinen parmesanraastetta
suolaa
pippuria
oliiviöljyä

Paahda pähkinät/siemenet. Silppua kaikki pieneksi ja sekoita aineet keskenään. Anna vetäytyä jääkaapissa jonkun aikaa. Tarkasta maku.

Täytteet neljään pikkupizzaan:
1 kesäkurpitsa
suolaa
oliiviöljyä
120 g musta emmental-raastetta
200g creme fraichea
2 buffalomozzarellaa

Höylää kesäkurpitsa pitkittäin ohuiksi siivuiksi. Sivele siivut oliiviöljyllä ja suolaa pinta kevyesti. Paista pannulla/parilalla molemmin puolin. Leivtä pizzapohjalle ensin reilu lusikallinen creme fraichea, lisää emmental, kesäkurpitsasiivut ja lopuksi revi mozzarella päälle. Paista kuumassa uunissa pizzakivellä n. 8 min. Lusikoi päälle pestoa ja ääntä kohti.

Helppo caesar-kastike

Ensimmäistä kertaa kuukauteen (vai kahteen) teki mieli palata blogin äärelle. En voi syyttää edes kesälomaa koska vuoden ainoa lomaviikko on vielä edessä päin. Mutta ei selittelyjä, aiheen blogiin palaamiselle antoi Soppakellarista bongattu lähes täydellinen caesar-kastike. Arkivapaa antoi pontta kokkailuun ja pohdintojen jälkeen teki mieli salaattia. Caesar on helppo ja perinteinen salatti, jota voi muunnella mieleisekseen eri proteiineilla. Meillä kylkeen paistettiin lohta. Salaatiksi kannattaa valita romaine tai vastaava maukas ja rapea salaatti, krutongit paistaa itse ja parmesanista ei tingitä.

Reilu annos, mutta vaikea tehdä pienempääkään

1 kananmuna
2,5 dl mietoa rypsiöljyä
1 valkosipulin kynsi pilkottuna
1 rkl vettä
0,5 rkl valkoviinietikkaa
0,5 rkl dijon-sinappia
2 rkl sitruunan mehua
suolaa
pippuria

Mittaa aineet korkeaan ja kapeaan kulhoon ja surauta tehosekoittimella kastikkeeksi. Helppoa kuin mikä, mutta onnistumisen takaa huoneenlämpöiset raaka-aineet.